Asiakkaalla on oikeus tietää alkuperä 10

S-ryhmän mielestä elintarvikkeiden läpinäkyvyydessä ei voi tehdä kompromisseja. Kaupparyhmä merkitsee pääraaka-aineen alkuperämaan omien merkkien tuotteisiin. Merkintä on jo yli tuhannessa tuotteessa.

S-ryhmässä myytävien kaikkien lihatuotteiden pakkauksiin on merkitty tuotteen alkuperämaa, jotta asiakas voi halutessaan ottaa sen huomioon tuotetta valitessaan. Alkuperämaa on aina merkitty myös tuotteen hyllynreunaetikettiin.

S-ryhmä kannustaa elintarviketeollisuutta merkitsemään raaka-aineen alkuperän myös lihavalmisteisiin, kuten leikkeleisiin ja makkaroihin, vaikka lainsäädäntö ei sitä tällä hetkellä vaadi.

– Ruoan alkuperän läpinäkyvyys on asiakkaan etu. Elintarvikeketjun eli valmistajien ja ruokakaupan on kehitettävä toimintaansa siten, että ketju on aina kuluttajalle läpinäkyvä, S-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Ilkka Alarotu painottaa.

S-ryhmä merkitsee pääraaka-aineen alkuperämaan omien Rainbow- ja X-tra-merkkien tuotteisiin tämän vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä tieto on jo 80 prosentissa tuotteista.

Lihan tie tunnetaan

Yli 93 prosenttia S-ryhmän ruokakaupoissa myytävästä tuoreesta lihasta on suomalaista alkuperää. S-ryhmän myymästä naudanlihasta 95 prosenttia on kotimaista, sianlihasta 85 prosenttia ja broilerista 100 prosenttia.

Kotimainen tuotanto ei aina riitä kattamaan kysyntää, jolloin tarjontaa täydennetään ulkomaista alkuperää olevilla tuotteilla. S-ryhmä tuo naudanlihaa Brasiliasta ja Uruguaysta, sianlihaa Saksasta ja Tanskasta ja lampaanlihaa Uudesta-Seelannista.

– Elintarvikeketjun vaiheet pitää olla tarkasti tiedossa myös tuotelaadun- ja turvallisuuden näkökulmasta. Mielestämme tässä asiassa ei voida tehdä kompromisseja, S-ryhmän päivittäistavarakaupan hankintajohtaja Jari Simolin toteaa.

Esimerkiksi S-ryhmässä huhtikuussa 2013 myydyn brasilialaisen Rainbow-naudanlihan toimittivat Marfrig Alimentos SA ja Minerva SA. Karja oli kasvatettu seuraavilla alueilla: Goias, Mato grosso, Mato grosso do sul, Rio grande do sul ja Sao Paulo.

 

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran S-kanavalla 20.6.2013. Teksti muokattu 28.6.2013.
Kuva: Lauri Mannermaa

10 vastausta artikkeliin Asiakkaalla on oikeus tietää alkuperä

  1. Niko sanoo:

    Kertoohan S-Ketju jos eläimiä joiden lihaa syön, on ruokittu geenimanimanipuloiduilla rehuilla?

  2. Ilkka Alarotu sanoo:

    Valitettavasti tällä hetkellä me emme tiedä, onko eläimen ruokinnassa käytetty GMO-rehua. S-ryhmä ei tee lihatuottajien kanssa sopimuksia, emmekä pysty niihin suoraan vaikuttamaan. Suomessa käytäntöjä ohjaavat lihatalot, kuten Atria ja HK.

    Valikoimissamme on kuitenkin tuotteita, joiden osalta tiedämme, että GMO-rehua ei ole käytetty. Tällaisia tuotteita ovat mm. Snellmannin kotimaiset tuoreet lihat ja kaikki luomu-tuotteet.

    Kannatamme elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä. Toivottavasti tämä onnistuu myös GMO-rehun osalta tulevaisuudessa paremmin.

    Ilkka Alarotu
    valikoimajohtaja

  3. Heiry Taurela sanoo:

    Onko Snellman todellakin vakuuttanut, ettei myöskään siipikarjaa ole ruokittu GMO-rehulla?

    • Snellman, Hannu Nikkanen sanoo:

      Asia, jonka parissa aktiivisesti tehdään työtä, on GM-vapaa tuotanto kattaen kaikki naudan- ja possunlihat sekä niistä valmistetut lihajalosteet, joita myydään Snellmanin tuotemerkin alla. GM-vapaa -lupauksen taakse kätkeytyy myös paljon pieniä osatekijöitä mausteiden ja muiden raaka-aineiden valmistusprosesseista lähtien.

      Asia on varmistusvaiheessa. Heti, kun asia on kaikin mahdollisin tavoin varmistettu, lisätään kyseinen tuotelupaus naudan ja sianlihaa sisältäviin tuotteisiimme.

      Tällä hetkellä tavoiteaikataulumme on tuorelihan ja leikkeleiden osalta tammikuun alku.

      Siipikarjatuotteisiin ei tule vielä tässä vaiheessa tätä lupausta, vaikkakin tavoitteena on joku päivä ulottaa lupaus myös siipikarjatuoteryhmään.

      Terveisin,

      Hannu Nikkanen, Snellmannin Lihajalostuksen myyntipäällikkö

  4. Reino Nauska sanoo:

    S-ryhmä on suomalaisten omistama yritys. Luulisi, että S.-ryhmän intresseissä olisi käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita ja näin tukea suomalaista työtä. Sitten kun menen kauppaan ja hyllyssä näen ensimmäisen kerran Rainbow pikkunakkeja (tai jokin sellainen) niin valmistusmaa on Puola!
    En ostanut ja kyllä pari kertaa mietin, ennen kuin seuraavan kerran edes katson Rainbow tuotteiden suuntaan.

  5. E.L. sanoo:

    Olisi todella hienoa, jos joku suomalainen ruokakauppaketju sitoutuisi joko täydelliseen tai ainakin mahdollisimman suureen gmo-vapauteen.

  6. Ei GMO-lihaa kiitos sanoo:

    Haluan myös antaa ääneni GMO-vapaalla rehulla ruokitun siipikarjan lihan puolesta. Nyt sitä ei ole mahdollista kuluttajan paketeista nähdä. Haluan, että pystyn valitsemaan GMO-vapaalla rehulla kasvatetun eläimen lihaa kaupassa.

  7. Sylvi sanoo:

    Miksi niin monen tuotteen valmistusmaa on Kiina?Voiko Kiinalaiseen luomuun luottaa?
    Itse poikotoin kiinalaisia tuotteita jätän ne.
    Auringonkukan siemenet, voiko niitä kasvattaa Suomessa?

  8. Terhi sanoo:

    Kaikki ulkomainen liha Suomen lihatiskeillä ja varsinkin valmisruoissa (ravintoloissa tai suurkeittiöissä) on tuotettu GMO-rehulla ja sen lisäksi taudit ”puhdistettu” muutamalla antibioottokuurilla. Useat maat edes Euroopassa eivät usko suomalaiseen salmonellattomaan sian- tai broilerinlihaan, se ei ole esim. tanskalaisten tai saksalaisten mielestä käytännössä mahdollista! Olisi mukava tietää, minkälaisia hormoniampulleja on laitettu Brasilian nautaan vai olisiko sittenkään….Miksi GMO puhuttaa vain lihan kohdalla? Onkohan lastemme syömät riisit GMO-vapaita? Tai nuudelit tai popcornit tai hedelmät? Miksi GMO on ”hyväksyttävämpää” ulkomaisissa tuotteissa kuin kotimaisissa? Jos suomalaiset kuluttajat haluavat ihan oikeasti ostaa GMOvapaata lihaa, niin sen tuottaminen täällä onnistuu, mutta se maksaa ja tuotantokustannusten nousu tulee mennä jäljitettävästi koko tuotantoketjun läpi aina lihantuottajalle saakka.

Mitä mieltä sinä olet?