Vieraskynä: Maailma muuttuu ostos kerrallaan 2

Reilun kaupan viikko

Peräti 93 prosenttia suomalaisista tuntee Reilun kaupan merkin. Suurin osa tietää ainakin suurin piirtein, mitä sillä tavoitellaan: maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja suurtilojen työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon.

Reilua kauppaa koskevat väärinkäsitykset jakaantuvat yleensä kahteen vastakkaiseen leiriin: yksi ääripää uskoo, ettei Reilusta kaupasta ole mitään hyötyä, kun taas toiset katsovat, että sertifioinnilla voidaan ratkaista kaikki kehitysmaiden ongelmat. Kummatkin ovat väärässä.

Reilu kauppa lienee luomun ohella maailman tutkituin sertifiointi, ja sen hyödyllisyyttä epäilevien huolet hälvenevät yleensä, kun he tutustuvat aihetta koskeviin tutkimustuloksiin. Esimerkiksi Greenwichin yliopistossa vuonna 2010 tehty selvitys  koostaa Reilusta kaupasta kymmenen vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia. Selvityksessä käsiteltyjen tutkimusten mukaan Reilu kauppa on nostanut viljelijöiden tulotasoa, vakauttanut heidän talouttaan ja lisännyt tuottajien osallistumista ja demokratiaa.

Tuorein ja maantieteellisesti kattavin Reilu kauppa -aiheinen tutkimus on Ceval-instituutilta vuodelta 2012. Myös sen johtopäätökset osoittavat Reilun kaupan köyhyyttä vähentävän vaikutuksen.

Toisinaan Reilusta kaupasta luullaan myös liikoja. Joskus kuulee väitettävän, että kehitysavun voisi korvata pelkästään Reilulla kaupalla tai että se voisi ratkaista kaikki globaalin köyhyyden ongelmat.

Näin ei tietenkään ole. Vaikka osa Reilusta kaupasta saatavista lisätuloista menee myös ympäröiviä yhteisöjä hyödyttäviin hankkeisiin, suurimpia hyötyjiä ovat ne viljelijät ja työntekijät, jotka osallistuvat tuotantoon ja saavat siitä paremman korvauksen itselleen. Siksi Reilulla kaupalla on vaikea auttaa vaikkapa katulapsia, vammaisia, maattomia ja työttömiä. On myös monia muita asioita, joihin Reilu kauppa ei puutu siitä huolimatta, että se on tutkitusti kaikkein kattavin ja kunnianhimoisin vastuullisuussertifiointi.

Reilu kauppa ei ole myöskään mikään ihmelääke, joka nostaisi reilujen tuotteiden viljelijät köyhyydestä taikasauvan iskulla. Hyötyjen määrä riippuu siitä, miten paljon Reilun kaupan tuotteita ostetaan. Jos kuluttajat eivät osta tuotteita, viljelijät eivät saa niitä kaupaksi Reilun kaupan määräämillä ehdoilla ja hyödyt jäävät saamatta.

Onneksi varsinkin suomalaiset ovat ostaneet Reilun kaupan tuotteita vuosi vuodelta enemmän. Viime vuonna tuotteiden kulutus kasvoi Suomessa peräti 48 prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon: tällä hetkellä Reilussa kaupassa on mukana noin 1,3 miljoonaa pienviljelijää ja suurtilojen työntekijää, mutta hyötyjen ulkopuolella on edelleen moninkertainen määrä ihmisiä. Mukana olevista viljelijöistä läheskään kaikki eivät saa koko satoaan kaupaksi reiluin kauppaehdoin.

Reilun kaupan kasvun tulee siis jatkua yhtä vahvana myös tulevaisuudessa. Hyötyjen määrään voi vaikuttaa paitsi omilla kulutusvalinnoilla, myös levittämällä viestiä eteenpäin.

 

infokuva

Teksti: Janne Sivonen, Reilun kaupan toiminnanjohtaja
Kuva: Reilu kauppa

2 vastausta artikkeliin Vieraskynä: Maailma muuttuu ostos kerrallaan

  1. Ylvis ei-Norjalainen sanoo:

    Miten tämä Reilun kaupasta maksettava ylimääräinen hinta oikein jaetaan? Ilmeisesti Reilun kaupan reiluus perustuu kahteen asiaan: takuuhintaan ja Reilun kaupan lisään. Onko niin, että maailmanmarkkinahinnan ylittäessä takuuhinnan tuottaja ei saa mitään ylimääräistä, mutta täällä kuluttaja maksaa ekstrahintaa tuotteessa? Kuinka usein Reilun kaupan tuotteiden kohdalla maailmanmarkkinahinta alittaa takuuhinnan eli siitä on jotain hyötyä?

    Itse kaipaisin enemmän tietoa, minne ektrahinta menee. Kuinka suuri Reilun kaupan lisä on verrattuna kuluttajan maksamaan hintaan? Esim. Wikipedia-artikkelissa http://en.wikipedia.org/wiki/Fair_trade_debate viitataan tutkimukseen, jonka mukaan Reilun kaupan ekstrahinnasta Suomessa 11,5% menee viljelijöille asti. Onko tämä oikeassa luokassa?

  2. Marjut Martin sanoo:

    Viljeljä kehitysmaassa on saanut hyödyn kun raaka-aine häneltä ostetaan. Ja se on tärkeintä, että kehitysmaiden viljeljijät saavat korvauksen, jolla tulevat toimeen. Tämän jälkeen hintaan vaikuttaa mm. eri tuotantovaiheet ja logistiikkakustannukset. Se mitä hintoja kaupat lopulta asettavat on heidän itsenäinen päätös, johon lasketaan ostohinnan, tuotannon ja logistiikan lisäksi kate. Mitä enemmän Reilun kaupan tuotteita ostettaisiins sitä suurempi olisi niiden volyymi ja hinnatkin tippuisivat. Esimerkiksi Isossa-Britaniassa moni Reilun kaupan tuote on ei-sertifioitujen tuotteiden kanssa samassa hinta-tasossa. Sillä ostomäärät ovat siellä isoja.
    Reilukauppa.fi sivuilla on myös FAQ osiossa kysymys joka avaa tätä hinta asiaa: http://www.reilukauppa.fi/meista/faq/ ja kysymys nimeltä ”Ovatko Reilun kaupan tuotteet kalliimpia kuin muut tuotteet?” ja ”Paljonko viljelijä yleensä saa kaupassa myydyn tuotteen hinnasta, esimerkiksi kahvipaketin hinnasta?”
    Terveisin: Marjut Martin, Reilu kauppa Ry

Mitä mieltä sinä olet?