Yksinkertaisesti ruokahävikkiä vastaan 0

On hälyttävää, että noin kolmannes globaalisti tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Hävikkiä syntyy joka vaiheessa pellolta pöytään. Hävikkimittarit kertovat ruokaketjun tehokkuudesta. Kyseessä ei ole vain taloudellinen tai tuotannollinen tehokkuus, vaan ruoan päätyminen jätteeksi on kerrannaisvaikutuksiltaan isoin yksittäinen ympäristöä kuormittava tekijä ruokaketjussamme.

Ruokahävikkiin on herätty voimakkaasti kansainvälisellä tasolla. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön hiljattain julkaisema Toolkit :Reducing the Food Wastage Footprint  aukaisee yhteensä 77 erilaisia hanketta ruokahävikin jalanjäljen pienentämiseksi.

Hankkeet ovat hyvin erilaisia ja niiden vaikutus kohdistuu eri toimialoille, eri valtioihin ja eri osiin globaalia ruokaketjua. Ratkaisuesimerkkejä hävikinhallintaan tarjotaan valtionhallintoon, maatiloille, elintarvikealan yrityksille sekä meille kaikille kuluttajina. Yhteistä näille hankkeille on ratkaisujen yksinkertaisuus.

Neuvoja kokeilta ja asiantuntijoilta

Esimerkiksi ranskalainen kansalaisjärjestö France Nature Environment 2012 opasti 30 perhettä kahden kuukauden ajan ruokahävikin hallinnassa. Perhettä neuvottiin muun muassa ostoslistojen käytössä, ruoan säilyttämisessä sekä hedelmien ja vihannesten pinnallisten pikkuvikojen hyväksymisessä. Parhaimmillaan perheiden hävikkimäärät vähenivät 70 prosenttia.

Brasilialainen ohjelma SESI’s Programa Cozinha Brasil 2008 tarjosi mobiilin opetuskeittiön avulla ravitsemusasiantuntijoiden ja kokkien asiantuntemusta vähäosaisille kotitalouksille. Tavoitteena oli, että kotitaloudet oppisivat käyttämään koko ruoka-aineksen heittämättä hukkaan esimerkiksi kasvisten varsia, lehtiä ja siemeniä.

Ruoan maittavuuden ja ravitsemuksellisuuden lisäksi reseptiikassa huomioitiin paikalliset ruokaperinteet sekä paikallinen ruokatuotanto. Konsepti toimi hyvin Brasiliassa. Raportti suosittelee sen soveltamista myös muissa ruokakulttuureissa paikallisten hyvinvoinnin tukemiseen ja ruokahävikin hallintaan.

Kotitaloudet heittävät pois 63 kiloa

Ruokajätettä syntyy kotona päivittäin. Keskimääräinen kotitalous heittää hukkaan syömäkelpoista ruokaa noin 63 kiloa vuodessa. Hävikin tajuaa sillä hetkellä, kun on heittämässä ruokaa jäteastiaan.

Oleellista on, että osaa tunnistaa omalle taloudelle tyypillisiä ruokahävikin lähteitä ja syitä. Käytämme paljon aikaa ja vaivaa aterioiden suunnitteluun ja ainesosien hankkimiseen. Kuitenkin 60 prosenttia kotitalouksien ruokahävikistä johtuu ostosten huonosta suunnittelusta. Myös ruokahävikin tietoinen vähentäminen vaatii aikaa.

S- ryhmän Foodie-ruokaverkkopalvelu on suunniteltu helpottamaan asiakkaan arkea. Palvelun avulla voi suunnitella ostoslistan etukäteen kotona ja tarkistaa, mitä aineksia kaapissa jo on.

Foodiesta on apua talouden ruokahävikin hallinnassa. Palvelu auttaa ideoimaan, mitä ruokia voisit tehdä tähteeksi jääneistä ruoka-aineista.

Rohkeutta parasta ennen -päiväyksiin

Kotona päiväysmerkintöjä seuratessa kannattaa muistaa, että parasta ennen -merkintä on valmistajan tuotteelle asettama säilyvyysaika, jolloin tuotteen kaikki aistittavat ominaisuudet maku, rakenne, väri ovat parhaimmillaan. Parasta ennen -merkintä ei siis tarkoita, että elintarvike olisi heti samana tai seuraavana päivänä pilaantunut.

Parasta ennen -päiväystä lähestyviä tuotteita voi käyttää rohkeasti. Tuotteet merkitään myymälöissämme 30 prosentin alennuslapuilla.

Meneillään olevan Kuluttajaliiton organisoima Hävikkiviikko tarjoaa arvokasta tietoa ruokahävikistä. Tarjolla on myös paljon hyödyllisiä vinkkejä, joilla voimme käydä hävikkiongelmaan käsiksi.

infokuva

Teksti: Sari Ristaniemi, laadunvarmistus- ja vastuullisuusyksikön ryhmäpäällikkö, S-ryhmän päivittäistavarakaupan ketjuohjaus
Kuva: Lauri Mannermaa

Mitä mieltä sinä olet?