Vieraskynä: Foodien tarina suomalaisessa ruokaverkkokaupassa 1

Vuonna 2010 tunnistettuja asiakastarpeita.

Mikä Foodie?

Oman ruokaprofiilin mukaiset resepti- ja ostosuositukset

S-ryhmän ruokakauppojen hinta- ja valikoimatiedot

8000 reseptiä ostoslistaan linkitettynä

160 000 rekisteröitynyttä käyttäjää

10 000 ruokaverkkokaupan asiakasta

Foodien tarina suomalaisessa ruokakaupassa alkoi vuonna 2009. Ajatus palvelukonseptistamme oli yksinkertainen ja aika kunnianhimoinen: halusimme tehdä matkapuhelimiin palvelun, joka laatisi automaattisesti käyttäjälle päivän ruokalistan ja tekisi sen pohjalta ostoslistan. Palvelukonseptin ideologia oli vastaava kuin suuren suosion saavuttaneen musiikkisuosittelupalvelu last.fm:n, joka oppi kuuntelijan valinnoista ja soitti siihen sopivaa musiikkia. Taustamme oli sovelletun matematiikan lisäksi mobiilikehityksessä ja siten lähdimme liikkeelle ruokasuosituksista matkapuhelinsovelluksessa iPhone-ympäristössä.

Foodien suurin merkitys on kuluttajan henkilökohtainen auttaminen ruokaostosten suunnittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa räätälöityjä reseptivinkkejä sekä ainesosien lisäämistä helposti myymälässä käytettäväksi ostoslistaksi. Ensi vaiheessa palveluun tuotiin 3 000 Yhteishyvän ruokareseptiä ja yksinkertaiset ketjukohtaiset keskiarvovalikoimat.

Ensimmäisen versio Foodiesta julkaistiin helmikuussa 2010. Julkaisun jälkeen saimme kuluttajilta runsaasti positiivista palautetta sekä kehitysehdotuksia, joissa monipuoliset tuotetiedot sekä reaaliaikaiset myymälöiden valikoimat ja hinnat olivat keskiössä. Tämä nousi selvästi esille myös kohderyhmätutkimuksissa (Consumer Compass 04/2010, kts. kuva). Talvella 2011 avasimme kaikkien S-ryhmän noin 900 ruokakaupan valikoima- ja hintatiedot käyttäjien hyödynnettäväksi. Tämä oli erittäin iso virstanpylväs läpinäkyvyyden kannalta ja ainutlaatuista myös maailmanlaajuisesti.

Foodien perustamisvaiheessa suomalaista ruokaverkkokauppaa ei juurikaan ollut eikä sen merkitystä kaupan keskuudessa nähty vielä oleellisena. 90-luvun lopussa suurimman IT-hypen aikaan ruokaverkkokauppaa oli kokeiltu myös Suomessa S-ryhmänkin osuuskauppojen toimesta ilman suurta menestystä.

Verkkokauppakehityksen alkutaipaleella avasimme kuluttajille Suomen ensimmäisen mobiilin ruokaverkkokaupan. Tuolloin tilausten keräily tapahtui vielä paperisilla keräyslistoilla. Helmikuussa 2012 paperinen keräily korvattiin lopulta sähköisellä, modernilla Foodien iPad-sovellukseen pohjautuvalla keräilyllä, jota hyödynnetään myös ruokaa toimittavissa jakeluautoissa. Älykäs keräily- ja toimitusjärjestelmä oli erittäin merkittävä kehitysaskel ruokaverkkokaupan kehityksessä, koska kaikki laajamittaisemmat ruokaverkkokauppatoiminnot ovat aikaisemmin kariutuneet nimenomaan tehottomaan keräily- ja kuljetustoimintaan ja sitä kautta palvelun skaalaaminen ei ole ollut mahdollista.

Sähköinen, kuluttajille läpinäkyvä, keräilyjärjestelmä mahdollistaa prosessin tehokkaamman optimoinnin kuten esimerkiksi usean tilauksen rinnakkaiskeräilyn. Myös keräilijöiden kouluttaminen on nopeampaa, sillä aiemmin yhtä helppokäyttöisiä ja nopeasti omaksuttavia laitteita iPadiin verrattuna ei ole ollut tarjolla.

Foodieen rekisteröityneet käyttäjät jakaantuvat suhteellisen tasaisesti mobiilisovellusten ja verkkopalvelun välille. Mobiilikäytön osuus kasvaa  kuitenkin huomattavasti nopeammin verkkokäyttöön verrattuna – lähes kaksinkertaisella vauhdilla. Verkkokaupan käyttäjissä mobiilin merkitys korostuu entisestään. Tällä hetkellä mobiilissa ostokset suorittavia on noin 10 prosenttia. Tämä on toisaalta helppo ymmärtää, sillä ostokset voi naputella kotisohvalta televisiota katsellessa – tai niin minä ainakin teen.

Tulevaisuuden kehityksessä uskon vahvasti läpinäkyvyyteen – myös ruokaverkkokaupassa. Uudenlaisen ostokäyttäytymisen oppiminen vie varmasti aikaa, mutta koska oma aika on kaikille arvokasta, niin tilauksen etenemisen helppo seuraaminen, täsmällinen toimittaminen ja tuotekorvaavuuksien osuvuus ja välttäminen on yhä tärkeämmässä roolissa hinnoittelun ja operatiivisen tehokkuuden lisäksi.

Ruoan verkkokaupan kasvaessa korostuvat myös eri toimitusmuodot, kuten noutomyyntipalvelu, joka on tällä hetkellä pilotointivaiheessa pääkaupunkiseudulla. Myös haja-asutusalueiden solmupisteissä noutomyynti olisi todennäköisesti erittäin toimiva palvelumuoto.

Testaamme tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla tarkennettua toimitusaika-arviota, joka pyrkii arvioimaan kuljetuksen tarkemman saapumisajan käyttäjän valitseman aikaikkunan sisällä. Tällä hetkellä annamme arvion tunnin tarkkuudella, jonka sisälle noin 90 prosenttia tilauksista osuu. Jatkossa tarkennamme kauppakassien saapumishetkeä entisestään lopulta noin 15 minuutin tarkkuuteen valitun aikaikkunan sisällä.

Tavoitteenamme on tehdä kaupassakäynnistä nopeaa ja helppoa riippumatta siitä, ostaako ruuat verkosta vai kerääkö ne itse myymälästä. Tätä kehitystyötä teemme yhdessä asiakkaiden kanssa heidän tarpeitaan kuunnellen ja niitä huomioiden.

infokuva

Teksti: Kalle Koutajoki, Digital Foodie Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Twitter: @kkoutajo

Kuva: Consumer Compass

Yksi vastaus artikkeliin Vieraskynä: Foodien tarina suomalaisessa ruokaverkkokaupassa

  1. Ahti Sandell sanoo:

    onko oikein tosi luomu banaaneja edes en usko sitä. Mutta saahan luomusanalla hintaa hivutettu ylös päin, vaikka kuinka asiakasomistajia oltaisiin. Menee kaupan toiminta väärille raiteille. On oikeaa osuustoimintaa. vielä kun saatte ihmisten rahat kupattua niin kuin e liikekin. Hyvässä alussa on, pankki jo perustettu.

Mitä mieltä sinä olet?