Terveysvalintoja varkain 0

Suomalaiset kuluttajat ovat viime vuosina alkaneet kiinnostua enemmän terveellisestä ruokavaliosta ja hyvinvoinnistaan. Kiitos tästä kuuluu aika ajoin lähinnä sosiaalisesta mediasta nouseville dieettibuumeille.

Painonvartijat, Atkinsin dieetti, vähähiilihydraattiset dieetit, gluteeniton dieetti, protaus, 5:2-dieetti. Viimeisten vuosien aikana suomalaiset ovat hurahtaneet aika ajoin erilaisiin dieetteihin.

Suurin osa pudottaa dieettien avulla painoaan: 1970-luvulla kehitetyssä Atkinsin dieetissä vältellään hiilihydraatteja sekä suositaan proteiinia ja rasvoja. Painonvartijoissa taas laskettiin aikoinaan ruoka-ainepisteitä. Uusimman trendidieetin, 5:2:n, ohje on syödä viikosta viitenä päivänä normaalisti ja paastota kahtena.

Osa parantaa dieettien avulla myös ruokailutottumuksiaan. Esimerkiksi gluteenittoman dieetin avulla vatsan turvotusta vähennetään karsimalla ruokavaliosta kaikki gluteenia sisältävät viljat. Kaikkien dieettien avulla pyritään parempaan oloon.

Dieetit vaikuttavat valintoihin

Dieetit vaikuttavat selvästi kuluttajien valintoihin ruokakaupassa. Vuosittain tehtävästä Suomi syö -tutkimuksesta selviää, että esimerkiksi muutamia vuosia sitten ostoskoriin valittiin kevyitä tuotteita.

Dieettibuumien myötä kuluttajien kiinnostus terveelliseen ruokavalioon on lisääntynyt, melkein kuin varkain.

– Ruokabuumit tulevat ja menevät, mutta taustalla on selkeästi ja tasaisesti viime vuosien aikana noussut kiinnostus terveellisyyteen, terveenä pysymiseen ja monipuoliseen ruokavalioon, kuluttaja-analyytikko Katariina Roininen S-ryhmän päivittäistavarakaupasta toteaa.

Hinta ei syö hyvinvointia

Suomalaiset haluavat ostaa hyvänmakuista ruokaa: se ohjaa ostopäätöstä ruokakaupassa eniten. Seuraavana listalla on terveellisyys ja erityisesti terveenä pysyminen. Suomi syö 2013 -tutkimus kertoo, että yhtä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota tuotteiden ravintosisältöön.

– Tutkimuksesta näkee myös, että kuluttajat ovat huolestuneempia lisä- ja säilöntäaineiden vaikutuksista ja niitä pyritään välttämään yhä enemmän. Kuluttajat haluavat nyt luonnollisempia, vähemmän prosessoituja ja jalostettuja tuotteita, Roininen kertoo.

Yleensä taloudellisen tilanteen ollessa huono elintarvikkeen hintalappu painaa vaakakupissa enemmän kuin esimerkiksi terveellisyys tai kotimaisuus.

– Taantumalla on vaikutusta valintoihin, ja erityisesti ruoan hintaan kiinnitetään silloin enemmän huomiota. Ruoan terveellisyydestä ei kuitenkaan tämänhetkisen taantuman aikana ole luovuttu.

Some-valta kasvaa

Erityisesti nuorten ostokäyttäytymistä ruokakaupassa ohjaa ystävien ja tuttujen suosittelu. Kokemukset ruokavalioista ja tieto dieeteistä leviävät tulipalon lailla sosiaalisessa mediassa.

– Esimerkiksi vähähiilihydraattinen dieetti on ollut monelle tuttu viimeiset kymmenen vuotta, mutta kunnon karppausbuumi alkoi sosiaalisen median kasvun myötä, Roininen pohtii.

Tulevaisuudessa dieetit voivat ohjata kuluttajien valintoja vielä enemmän.

– Sosiaalinen media vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän ostokäyttäytymiseen, kun some-sukupolvi kasvaa, Roininen ennustaa.

Mitä mieltä sinä olet?