Lisäaineet ovat suomalaisille epäterveellisyyden mittari 0

Huonoja hiilihydraatteja, huonoja rasvoja ja yksittäisten ravintoaineiden puutosta, siinä on tiivistetysti suomalaisen ruokavalion keskeiset ongelmat. Erilaisista trendeinä tulevista ja menevistä ruokavalioista nousussa on erityisesti proteiinipitoinen ruokavalio.

Suomalaiset syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja nykyään neljä kertaa enemmän kuin vuonna 1950. Kasvikset ovat vallanneet enemmän tilaa ruokalautaselta koko 2000-luvun ajan. Muutoksista huolimatta määrä on vähemmän, mitä suomalaiset ravitsemussuositukset suosittavat.

Lihaa syödään Suomessa yli kaksinkertainen määrä 1950-luvun kulutukseen verrattuna. Lihan kulutus myös näyttää jatkuvan samaa rataa. Erityisesti suomalaiset valitsevat lautaselleen sian ja siipikarjan lihaa. Kalan kulutus on lihaa vähäisempi.

Rasvojen laatuun pitäisi muutenkin kiinnittää enemmän huomiota. Rasvan laatu ruokavaliossa parani pitkään, mutta viime aikoina tyydyttyneen rasvan osuus on kääntynyt nousuun.

Viljan kulutus on pidemmällä aikavälillä vähentynyt ja myös ruista syödään suomalaisissa kodeissa vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Tämä muutos ruokavaliossa vähentää suomalaisten kuidun saantia.

Siemenien ja pähkinöiden suosio nousussa

Ravitsemissuosituksia laaditaan maailmanlaajuisesti ja myös kansallisesti. Suositukset muuttuvat ajan myötä, kun elintavat ja kansanterveystilanne muuttuvat ja uutta tutkimustietoa kertyy. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin viime vuonna ja suomalaiset vuoden alussa.

Suomalaisissa suosituksissa kehotetaan parantamaan ruokavalion hiilihydraattien laatua lisäämällä kasvisten, hedelmien ja täysjyvävalmisteiden määrää ja vähentämällä valkoista viljaa. Pientä muutosta kuluttajien käyttäytymisessä on nähtävissä, sillä esimerkiksi täysjyväleipien myynti on S-ryhmän ruokakaupoissa hieman noussut.

Lihaa pitäisi syödä vähemmän. Kalan käyttösuositus on ennallaan, eli sitä pitäisi hyvien rasvojen vuoksi syödä 2–3 kertaa viikossa. Hyviä rasvoja suositellaan syötäväksi myös muun muassa pähkinöiden ja siementen muodossa. Siemenien, kuivattujen marjojen ja pähkinäsekoitusten myynti on noussut kahden viime vuoden aikana noin neljänneksen, joten suunta on kohti suositusta.

Epäterveellisyyden mittarit vaihtelevat

Ruoan epäterveellisyyden mittareiksi koetaan tällä hetkellä sokeri ja lisäaineet, todetaan Suomi & suomalaiset 2013 -tutkimuksessa. Epäterveelliseksi ruoan tekevät suomalaisten mielestä myös keinotekoiset ainesosat kuten säilöntäaineet, keinotekoiset makeutusaineet ja E-koodilliset lisäaineet.

Rasvaa puolestaan ei pidetä enää yhtä epäterveellisenä kuin pari vuotta sitten. Kaloreita sisältäviä ruokia ei myöskään koeta niin epäterveelliseksi, vaikka samaan aikaan niin sanottuja tyhjiä kaloreita karsastetaan aiempaa enemmän. Tyhjillä kaloreilla viitataan sellaisiin ruokiin ja elintarvikkeisiin, joiden ravintosisältö on heikko, vaikka niistä energiaa saisikin.

Hyvinvointi näkyy myynnissä ja buumeissa

Suomalaiset ovat viime vuosina alkaneet kiinnittää enemmän huomiota omaan hyvinvointiinsa. Esimerkiksi hyvinvointivesien myynti on S-ryhmän ruokakaupoissa lisääntynyt 140 prosenttia kahden viimeisen vuoden aikana.

Hyvinvoinnin ja painonhallinnan merkityksestä kertoo myös erilaisten ruokavalioiden suosio. Jo väistymässä oleva vähähiilihydraattinen ruokavalio jätti jälkensä joka kymmenennen kuluttajan elämään: hiilihydraattitietoisina he käyttävät vain hyviä hiilihydraatteja.

Vuodesta 2012 alkaen nousussa ollut proteiinipitoinen ruokavalio jyllää edelleen. Proteiinilisättyjen välipalarahkojen myynti on jopa kymmenkertaistunut.

Lähteet

 Kuva: Lauri Mannermaa

***

Jokaiselle on oma tapa syödä hyvin

Syö hyvää on Kuluttajaliiton ja 21 kumppanin ravitsemuksen ja ruokaviestinnän hanke, jonka pohja on suomalaisissa ravitsemussuosituksissa. Hankkeen tärkein viesti on, että jokaiselle löytyy oma tapa syödä hyvin, eikä kaikkien tarvitse tai kuulukaan syödä täsmälleen samalla tavalla. Hankkeen myötä halutaan myös edistää avointa ruokakeskustelua ja antaa ääntä eri näkökulmille.

Hanke kestää vuoden 2016 loppuun. Kolmen vuoden aikana sekä Kuluttajaliitto että kumppanit järjestävät tapahtumia ja koulutuksia, joilla hyvän syömisen sanomaa viedään eteenpäin. Tavoitteena on olla siellä, missä voi kohdata ihmiset ja myös terveyden ja ruoka-alan ammattilaiset.

 

Mitä mieltä sinä olet?