Vieraskynä: Kemikaalit ja herkuttelu 1

  • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suojelee ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta turvallisuusriskeiltä valvomalla kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta sekä teknistä turvallisuutta.
  • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisee tietoja ruoan turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Pidän herkuttelusta ja haluan syödä hyvin. Suosikkiruokani maistuu vielä paremmalta, jos tiedän, ettei se sisällä merkittävästi vaarallisia aineita. Herkullisuus lisääntyy entisestään, jos ruokani takia ei ole tuhottu luontoa, poljettu paikallisten oikeuksia tai aiheutettu suuria kasvihuonekaasujen päästöjä.

Sillä, mitä lautasellemme poimimme, on iso vaikutus terveytemme lisäksi myös ympäristölle: luonnon monimuotoisuudelle, vesivaroille ja ilmastomuutokselle. Suurille asioille. Tämän vuoksi ruoan hävikin välttäminen on ympäristöteko. Se on myös moraalisesti oikein, koska aliravittuja on lähes miljardi. Ruokavalintojen merkitys kasvaa entisestään, koska kolmen vuosikymmenen päästä ruokittavia on jo yhdeksän miljardia.

Ostoksilla voi muuttaa maailmaa. Ruoan osuus ympäristövaikutuksistamme on samaa suuruusluokkaa kuin liikenteen. Nämä asiat myös liittyvät toisiinsa. Usein kaupassa mietin, kuinka paljon kuljetuskilometrejä tulen ostaneeksi. Lähiviljelijän omena on tältä kannalta parempi valinta kuin hedelmä Uudesta-Seelannista.

Kemikaali-sana ei lisää ruokahalua. Kemikaalit ovat kuitenkin keskeinen osa elämää ja olemassaoloa. Aurinko koostuu kemikaaleista, samoin lehtivihreä, joka auringon energiaa ravinnoksemme muuntaa.  Suurimpaan osaan luonnosta peräisin olevista kemikaaleista olemme sopeutuneet, ne ovat elämän välttämättömiä rakennuspalikoita.  Niiden lisäksi meidät ympäröi monimutkainen sekoitus ihmisen kehittämiä kemikaaleja, joihin emme ole ehtineet sopeutua.

Kemianteollisuus on yksi vakaimmin kasvaneita teollisuudenaloja. Sen tuotteita tarvitaan kipeästi, ja siksi niiden käyttö lisääntyy. Teollisuus tuottaa kymmeniä tuhansia aineita. Monet niistä päätyvät ympäristöön viimeistään jätehuoltovaiheessa.

Valvontaan satsataan

Minkä taakseen jättää, sen saattaa lautaseltaan löytää. Monet ympäristön haitalliset aineet kulkeutuvat ihmiseen ruoan kautta. Erityisesti raskaana olevien, imettävien ja pikkulasten ruokavaliosta onkin jouduttu antamaan paljon suosituksia. Ihmisille näin voidaan onneksi tehdä, mutta luonnon ravintoketjuihin ei suosituksilla vaikuteta.

Elintarvikkeet sisältävät monia epäterveellisiä kemikaaleja. Niitä ovat esimerkiksi raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet), lääkeainejäämät, homemyrkyt, lisäaineet ja pakkausmateriaaleista irtoavat aineet. Ruoalla on keskeinen rooli kemikaalien salakuljettamisessa elimistöömme. Niitä syö tietämättään ja haluamattaan.

Kemikaaliriskien rajoittaminen on hidasta hommaa.  Meistä jokaisesta löytyy vuosikymmeniä sitten kiellettyjä aineita. Jotta niistä ja vastaavista muista edes joskus päästään eroon, pitää kemikaalien ominaisuuksien selvittämiseen ja aineiden valvontaan satsata. Onneksi EU:n uudet kemikaalisäädökset ovat tässä suhteessa edelläkävijöitä maailmassa. Kun ne alkavat vähitellen purra, elinympäristömme ja myös ruokamme laatu kohenee.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) teetti vastikään tutkimuksen, jossa ensimmäisen kerran selvitettiin suomalaisten asenteita kemikaaliasioihin. Yli viidennes kertoo välttelevänsä kemikaaleja valitsemalla ympäristöystävällisiä tuotteita. Luomutuotteita sanoi tästä syystä valitsevansa joka kymmenes. Hyvä alku, mutta parantamisen varaa on!

Huolista huolimatta ruoka on suuri ilon ja nautinnon lähde. Herkutellaan vastuullisesti!

 

Artikkelikuva: Tukes

infokuva

Teksti: Esa Nikunen, kemikaalituotevalvontayksikön johtaja,  Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Yksi vastaus artikkeliin Vieraskynä: Kemikaalit ja herkuttelu

  1. Heikki Jokipii sanoo:

    Tuossa Esa Nikunen, kemikaalituotevalvontayksikön johtaja, kirjoituksensa loppuosassa (loogisesti) kertoo, että me Tukesissa (ja muissa virastoissa) olemme kykenemättömiä valvomaan, että tuottavuutta parantavat maatalouskemikaalit Suomessa ovat turvallisia ja turvallisella tasolla. Ostakaa siis, kansalaiset, sen takia kaksi kertaa kalliimpaa (ja 3-4 -kertaisen viljelypinta-alan vaativaa) luomua yhä enemmän (”Hyvä alku, mutta parantamisen varaa on!”).

Mitä mieltä sinä olet?