Matkalla kahvimaassa 2

S-ryhmän ruokakaupat myyvät vuodessa noin 17,7 miljoonaa kiloa paahdettua kahvia, johon tarvitaan yli 20 miljoonaa kiloa raakakahvia. Jos kaikki S-ryhmän myymä kahvi tulisi Brasiliasta, sen tuottamiseen tarvittaisiin 40-50 miljoonaa kahvipuuta ja noin 17 000 hehtaaria kahviviljelmiä.

Kävimme tutustumassa kahvin viljelyyn Brasiliassa, mistä noin puolet suomalaisten paahtimoiden käyttämästä raakakahvista tulee.

Brasilia on merkittävin kahvintuottajamaa maailmassa, kahvia viedään Brasiliasta noin 2,9 miljoonaa tonnia vuosittain. Vaikka kahvia tuotetaan noin 70 maassa, niin kolme maata: Brasilia, Vietnam ja Kolumbia – tuottavat yhteensä suurimman osan koko maailman kahvituotannosta.  Brasilia on maailman suurin arabica –kahvin tuottaja. Toista pääpapulajiketta, Robustaa, tuotetaan eniten Vietanamissa.

Kuivuus kurjistaa pavut

Brasiliaa on vaivannut alkuvuonna kuivuus. Aikana jolloin papu kehittyy, tarvitsee kahvipensas riittävästi vettä tuottaakseen hyvän sadon. Tänä vuonna tammi-helmikuun aikana oli pitkä kuuden viikon kuivuus, joka näkyi myös maailmanmarkkinahinnoissa – pörssihinta nousi tammikuun lopulla  noin kolmanneksen.  Sadetta kahvialueille saatiin helmikuun lopulla.  Osassa halkaistuja marjoja näkyi, miten kuivuus oli heikentänyt pavun kasvua. Kuivatuissa pavuissa näkyi selvä ero edellisen vuoden satoon verrattuna – tässä sadossa väri on epätasainen, pavut ovat pienempiä ja virheellisiä papuja on enemmän.

Kahvipuu alkaa tuottaa papuja noin kahden vuoden iässä ja on hyvässä tuotantovaiheessa 3-4 vuotiaana. Kahvipuu voi olla jopa 35 vuoden ikäinen. Kahvipuut leikataan säännöllisesti joko kokonaan alasleikkauksena tai leikkamaalla puu kapemmaksi.  Leikkauksella pyritään parantamaan tuotantoa ja osa viljelmistä on jatkuvasti leikattuna, jolloin puut eivät tuota satoa.   Typpi, kalkki ja magnesium ovat tärkeimpiä lannoitteita kahville. Arabica-kahvi on itsepölytteinen, kun taas robusta vaatii ristipölytyksen.  Noin 6-8 viikkoa kukkimisesta alkaa papujen kehitys ja noin 40-45 viikkoa kukinnan jälkeen marjat alkavat muuttua vihreistä punaisiksi. Kun marjat ovat punaisia, on sato korjattavissa.

Kuivaus aurinkovoimalla

Sadonkorjuu suoritetaan joko käsin poimimalla tai puimurilla. Käsinpoiminnassa jokainen oksa vedetään tyhjäksi marjoista. Marjat putoavat maahan levitetylle kankaalle, jolla sato viedään eteenpäin puhdistettavaksi lehdistä ja oksista. Lehdet käytetään uudelleen pensaiden lannoitteeksi. Käsinkorjaus on edelleen yleistä, erityisesti pienemmillä tiloilla.

Kahvipapuja käsitellään Brasiliassa, sekä perinteisellä kuivamenetelmällä, että ns. semidry-menetelmällä. Perinteisessa kuivauksessa kahvimarjat levitetään hedelmälihoineen kuivumaan aurinkoon. Kahvimarjoja käännellään kuivaamisen aikana käymisen estämiseksi ja tasaisen kuivumisen varmistamiseksi. Nopea konekuivatus on myös mahdollista, mutta se on kalliimpaa.  Kuivunut hedelmäliha irrotetaan lopuksi kuivatusta marjasta. Jäljelle jää kaksi kahvipapua.

Kuivatut kahvipavut käyvät läpi puhdistus ja lajitteluvaiheen. Lopputuloksena on kokoluokittain eroteltuja, kuivattuja kahvipapuja säkeissä valmiina lastattavaksi kontteihin merimatkaa varten.

Kuvat: Jussi Mannila

 

 

Teksti: Virpi Sorsa, hankintapäällikkö, S-ryhmän päivittäistavarakauppa

2 vastausta artikkeliin Matkalla kahvimaassa

  1. pietro sanoo:

    kahvi pavun tuotanto tuo työpaikkoja paikallisille kerääjille,
    Kauppalehden Optio numerossa
    Olikin hyvä tarina Brasilian Kahvin päättäjä Andrea Illy kolmannessa polvessa kahvin valmistajasta,

  2. pietro sanoo:

    kahvi paahtaja Anders illy kertoo Kauppalehti optiossa kahvin tuotannosta hyvä tarina

Mitä mieltä sinä olet?