Ruokahävikkiä vastaan – tällä viikolla ja joka päivä 0

500 miljoonaa euroa roskikseen 

  • Suomalainen kotitalous heittää elintarvikkeita roskiin keskimäärin 63 kg/vuosi.
  • Rahaksi muutettuna kotitalouksien ruokahävikki  tarkoittaa 500 miljoonan euron turhia ruokaostoja vuosittain. Nelihenkisen perheen ruokahävikkilasku voi olla 500 euroa.
  • Kotitalouksien ruokajätteiden päästöt vastaavat  100 000 auton ilmastovaikutusta.
  • Ruokahävikinhallintavinkkejä kuluttajille Saa syödä -sivustolla.

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 29.8. – 4.9.2016. Kuluttajaliitto koordinoi teemaviikkoa, jonka tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta erityisesti ruokahävikistä. S-ryhmässä hävikinhallinta on jokapäiväistä. Hävikkiviikon kaltaiset tapahtumat tuovat lisäpontta työhön.

Ekaksi sisälle, ekaksi ulos

S-ruokakaupoissa hävikinhallinta alkaa valikoimien suunnittelusta ja tuotetilausmäärien hyvästä ennakoinnista. Myös varastointi ja kuljetukset ovat tärkeässä roolissa.

”Jos pakkaukset eivät kestä kunnolla  säilyttämistä tai kuljettamista,  etsimme ongelmaan ratkaisun yhdessä tavarantoimittajiemme kanssa”, kertoo vastuullisuusasiantuntija Senja Forsman SOK Marketkaupan ketjuohjauksesta.

Myymälässä avainasemassa on esillepano.

”Periaate on ’ekaksi sisälle, ekaksi ulos’. Tavoite on, ettei hävikkiä tulisi. Jos näin on käymässä, tuotteet myydään 30 prosentin alennuksella.”

Tämän lisäksi HOK-Elannon Alepoissa ja Prismoissa on käytössä niin sanottu tupla-ale eli kello 21 jälkeen alennustuotteista 60 prosenttia alennusta.

Myymälöistä ei tule kaatopaikkajätettä

Hävikkiä tulee kuitenkin vääjäämättä jonkin verran. Ruokakaupoissa yleisimpiä hävikin aiheuttajia ovat hedelmät ja vihannekset sekä leivät ja maitotuotteet.

Nämä tuotteet pyritään antamaan hyväntekeväisyyteen, mitä Eviran uudet ohjeistukset ovat helpottaneet.

”Käytännössä kaikki alueosuuskaupat lahjoittavat elintarvikkeita etenkin suurista myymälöistään. Meillä on maanlaajuisesti noin 300 kumppania, joille annetaan ruokaa hyväntekeväisyytenä. Mukana on seurakuntia ja asunnottomien yhdistyksiä, Suomen Punainen Risti  – ja toisaalta myös pieniä, paikallisesti toimivia hevostalleja”, Senja Forsman sanoo.

Esimerkiksi Satakunnan Osuuskauppa tekee yhteistyötä Satakunnan Elämän Leipä Sinulle ry:n kanssa. Tätä kautta voidaan toimittaa koko Satakunnan alueelle ruokakasseja, joissa on tuotteita eri myymälöistä. Lahjoituskasseja päätyy esimerkiksi Porin Nuorten työpajalle.

Biojäte on viimeinen vaihtoehto ruokahävikin hallinnassa. Biojätteeksi päätyvät elintarvikkeet hyödynnetään energiana, biopolttoaineena tai -kaasuna. Niistä voidaan valmistaa myös kompostimultaa. Kaupan elintarvikehävikistä ei pääsääntöisesti synny kaatopaikkajätettä.

Vuoden 2013 vastuullisuuskatsauksen mukaan hävikkiä tuli S-ruokakaupoissa 1,8 %:n verran. Suunta on tasaisessa laskussa, kun tilannetta verrataan edellisvuosiin. Luku oli 1,97 % vuonna 2012.

Kaupan osuus hävikistä elintarvikkeen tuotantoketjussa on pienin niin Suomessa kuin yleisesti muissakin maissa. Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa ja -teollisuudessa. 

Hävikkiviikon festivaalit

Hävikkiviikon päätapahtuma on Motivan järjestämä Hävikkiruokafestarit, jotka järjestetään 3. – 4.9. Helsingissä, 3.9. Turussa ja Tampereella ja 10.9. Kuopiossa.

Esimerkiksi Helsingin Korjaamolla festareiden ohjelmassa on hävikkibrunssi ja -illallinen, roskalavaburgereiden grillausta, shoothiebaari hävikkihedelmistä ja kokkausdemoja.

Lisäksi yrityksille, koululaitoksille ja yksityishenkilöille järjestetään kilpailu, jossa etsitään keinoja ruokahävikin vähentämiseksi. Kunkin sarjan voittaja julkaistaan hävikkiviikolla.

 

Hävikkiviikkoa voi seurata Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Hävikkiviikon pääkoordinaattori on Kuluttajaliitto. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Hävikkiviikkoa. Lisätietoa Kuluttajaliiton sivuilta.

 

Artikkelikuva: Lauri Mannermaa

infokuva

Teksti: Jenni Saarilahti, ruokaviestinnän tuottaja, SOK Media

Mitä mieltä sinä olet?