Superbakteerit eivät tunne rajoja 0

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on julkaissut MRSA:sta kysymys-vastaus –patteriston. Tutustu siihen täällä

Antibioottien arvo on mittaamaton vakavien infektioiden hoidossa. Ilman tehokkaita antibiootteja mikä tahansa leikkaus – aivan pienikin operaatio – voi olla iso riski.

Osa antibiooteista on kuitenkin menettänyt tehonsa. Tämä johtuu niiden liiallisesta ja varomattomasta käytöstä. Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit, kuten MRSA, ovat päässeet leviämään.

Nämä superbakteerit eivät kunnioita valtion rajoja. Nyt niistä puhutaan myös ruoan yhteydessä.

Antibiootit maataloudessa

Antibiootteja käytetään eläintuotannossa paljon enemmän kuin ihmisten hoitamisessa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa 80 % kaikesta antibioottien käytöstä tapahtuu maataloudessa.

Antibiootteja käytetään myös ennaltaehkäisevästi: esimerkiksi siipikarjanlihatuotannossa tipuille annetaan rutiininomaisesti antibiootteja, jotta ne eivät sairastuisi ja tartuttaisi toisiaan tiiviissä kasvatushalleissa. Suomessa tällaista ennaltaehkäisevää lääkitystä ei kuitenkaan enää käytetä.

Joissakin maissa sallitaan edelleen antibioottien käyttö eläinten kasvun edistämiseen eli antibiootteja syötetään eläimille tuottavuuden maksimoimiseksi. EU:ssa tämä käytäntö kiellettiin jo vuonna 2006.

Euroopassa eläinten lääkitseminen onkin maailman tiukimmin säädeltyä. Käytännöt vaihtelevat kuitenkin maittain.

Esiintyvyyksissä eroja

EU:n sisällä on suuria eroja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintyvyyksissä.  Esimerkiksi siipikarjatuotannossa eristetyistä salmonellabakteereista siprofloksasiini-antibiootille vastustuskykyisten salmonellabakteerien yleisyys voi vaihdella nollasta sataan prosenttiin maasta riippuen. Osan tästä vaihtelusta selittävät eroavaisuudet maakohtaisissa raportointi- ja seurantatavoissa.

Suomessa ja Ruotsissa ollaan eläintautien ennaltaehkäisyssä ja antibioottien käytön järkeistämisessä pidemmällä kuin muissa EU-maissa ja se näkyy myös tilastoissa.

Superbakteereja lihassa

Euroopan kuluttajaliitto BEUC julkisti hiljan tuloksia yhdeksässä eri Euroopan maassa myytävien lihanäytteiden tutkimuksista. Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja löytyi kuudesta tutkitusta maasta. Suomi ei ollut mukana tutkimuksissa.

Tanska puolestaan on tutkinut paljon metisilliini-antibiootille vastustuskykyisten Staphylokokkous aureus -bakteerien (MRSA) leviämistä sianlihatuotannossa. Bakteeria esiintyy yleisesti tanskalaisilla sikatiloilla ja sitä löytyy myös lihasta.

Vaikka huomio keskittyy tällä hetkellä nimenomaan Tanskassa tehtyihin tutkimuksiin ja tanskalaiseen sianlihaan, esiintyy MRSA-bakteeria myös suomalaisilla sianlihatiloilla. Suomessa ei ole toistaiseksi tutkittu sitä, kuinka yleisesti MRSA-bakteeria esiintyy itse lihassa.

Tanskan lisäksi ainakin Saksassa ja Espanjassa MRSA-bakteeria on löydetty sianlihasta.

Uhkaan suhtaudutaan vakavasti

 Sianlihatuottajat, jotka altistuvat työssään MRSA bakteerille ovat huolissaan omasta terveydestään ja lihaa ostavat asiakkaat kysyvät, voiko tartunnan saada lihasta.

Tanskan viranomaiset ja tutkijat ovat ottaneet asian vakavasti, mutta eivät lupaa mitään nopeaa ratkaisua ongelmaan. Tanskassa on tietoisesti vähennetty antibioottien käyttöä jo useampien vuosien ajan. Osa tuottajista on nyt sitoutunut tuottamaan lihaa täysin ilman antibiootteja.

MRSA-bakteeri ei ole vaarallinen sioille. Ihmisille MRSA aiheuttaa riskin yleensä vasta sairaalamiljöössä. Se on yksi paljon pelätyistä sairaalabakteereista. Keinot ovat vähissä, jos sairaalabakteeri pääsee elimistöön esimerkiksi leikkaushaavan kautta. Metisilliini on monesti ainut tehokas lääke Staphylococcus aureus -tulehduksen hoidossa. MRSA:han tämäkään antibiootti ei enää tehoa.

Tanskassa sikojen parissa työskentelevät henkilöt eristetään tarvittaessa muista potilaista, jos he joutuvat sairaalahoitoon. Hoidossa noudatetaan lisäksi erityisiä varovaisuusperiaatteita.

Asiantuntijat eivät pidä nyt Tanskassa tunnistettuja MRSA-bakteerikantoja akuuttina riskinä eläinten hoitajien tai lihaa käsittelevien henkilöiden kannalta. On kuitenkin selvää, että bakteeri tarttuu eläimestä ihmiseen sekä ihmisestä eläimeen.

Ei aihetta kinkkuboikottiin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan MRSA bakteeri ei tartu helposti raakaa lihaa käsiteltäessä. Bakteeri kuolee lihaa kypsennettäessä, eli hyvin kypsennetyn lihan nauttiminen on turvallista. Tämä on varsin huojentava tieto joulukinkkusesongin alkaessa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaiken raa’an lihan käsittelyssä pitää joka tapauksessa aina muistaa hyvä keittiöhygienia.

infokuva

Teksti: Sari Ristaniemi, ryhmäpäällikkö, S-ryhmän marketkauppa

Mitä mieltä sinä olet?