Sisua sesongissa olevista sitruksista 0

S-ryhmän ruokakaupoissa erilaisia sitrushedelmiä myytiin vuonna 2014 yhteensä noin 31 miljoonaa kiloa.

Tästä määrästä on:

  • Appelsiineja reilut 13 miljoonaa kiloa
  • Pikkusitruksia (satsuma, klementiini, mandariini) noin 15 miljoonaa kiloa
  • Greippejä noin miljoona kiloa
  • Sitruunaa hieman vajaat 1,5 miljoonaa kiloa

Loppusyksystä, kaamoksen aikaan, alkaa sitrushedelmien sesonki, joka kestää pitkälle kevättalveen asti. Tuolloin eteläistä pallonpuoliskoa hyväilevä auringonpaiste kypsyttää makeiksi ja meheviksi erilaiset mehukkaat vitamiinipommit.

Tammikuussa erityisesti appelsiinit tuovat väriä ja eloa räntäsateen piiskaamalle kalpealle kansallemme.

Etelän hetelmiä Pohjolan kansoille

Sitrushedelmiä tuodaan Suomeen muun muassa Espanjasta, Egyptistä, Israelista, USA:sta ja Marokosta. Appelsiini oli ensimmäisiä Suomeen ulkomailta tuotavia eksoottisia hedelmiä. Kaupallinen tuonti alkoi kunnolla tosin vasta sotien jälkeen taloudellisten olojen kohennuttua.

Tunnettuja tuotemerkkejä olivat, ja ovat edelleen, mm. Maroc ja Jaffa, joiden tullessa ’helematkin paukkui’.  Sitrushedelmävalikoima on sittemmin vuosien mittaan kasvanut ja uusia tuotemerkkejä, kuten Bruño, on tullut tunnetuksi.

Konttikaupalla sesonkisitruksia

Sitrussesongin aloittaa syyskuussa satsuma, jonka tilalle vaihtuu loka-marraskuussa klementiini. Mandariinin, appelsiinin, greipin ja pomelon sesonki alkaa tammikuussa ja on parhaimmillaan helmikuussa, jolloin esimerkiksi appelsiinia myydään pelkästään S-ryhmän myymälöissä miljoonia kiloja.

Sitruunaa on tarjolla ympäri vuoden, ja sen myyntisesongit keskittyvät vappuun, juhannukseen, jouluun ja pääsiäiseen.

Sitrusinfoa

Mutta mitä eroa on esimerkiksi klementiinillä ja mandariinilla? Mistä tunnistaa satsuman ja onko verigreipillä ja -appelsiinilla mitään yhteistä? Ja mikä ihme on pomelo?

Satsuman tunnistaa kellertävästä väristä ja usein hieman litteästä muodosta. Siinä on ohut, helposti irtoava kuori ja se on pääasiassa siemenetön. Kuten kaikkien sitrushedelmien, myös satsuman kuori voi olla osittain vihertävä, mikä ei kerro hedelmän kypsyysasteesta mitään; vihertävä hedelmä on aivan yhtä kypsä ja mehukas kuin täysin keltainen tai oranssi.

Klementiini on mandariinin ja appelsiinin risteymä. Kaupoissa myytävät lajikkeet ovat pääasiassa helposti kuorittavia ja lähes siemenettömiä, mutta lajikekohtaisia eroja toki löytyy. Klementiinit ovat ns. pikkusitruksista yleensä suurikokoisimpia.

Mandariini on sileä-, ohut- ja pehmeäkuorinen, makea ja mehukas hedelmä, jonka koko vaihtelee lajikkeen mukaan. Mandariinista on olemassa satoja erilaisia lajikkeita, joista lähinnä muutama kymmenen on kaupallisessa käytössä.

Appelsiini on pomelon ja mandariinin risteymä. Se on banaanin jälkeen toiseksi viljellyin hedelmä maailmassa. Navel- eli ns. napa-appelsiinit tunnistaa hedelmän alapäässä olevasta ruusukkeesta, navasta, joka on toisen hedelmän aihio, ”pikku-appelsiini”, hedelmän sisässä.

Veriappelsiinit ovat Sisiliasta, Etnan rinteiltä kotoisin olevia appelsiinilajikkeita, joiden hedelmäliha on helakan punainen. Veriappelsiinit ovat erityisen makeita ja mehukkaita. Niiden kausi on lyhyt, joten sanonta ”harvinaista herkkua” sopii tälle hedelmälle hyvin.

Greippi on pomelon ja appelsiinin risteymä. Lajikkeesta riippuen greipin hedelmäliha voi olla keltaista, vaaleanpunaista tai punaista. Sen kuoresta saadaan teollisuuteen mm. lisäaineeksi pektiiniä (sakeuttamisaine E 440), sitruunahappoa (happamuudensäätöaine E 330) ja greippiöljyä aromiaineeksi.

Verigreipit ovat greippilajikkeita, joiden hedelmäliha on punainen. Verigreipillä ei ole sen enempää yhteistä veriappelsiinin kanssa kuin tavallisellakaan greipillä ja appelsiinilla. Verigreippiä tuodaan meille mm. USA:sta, jossa se tunnetaan hyvin aamiaishedelmänä.

Pomelo on sitruksista suurikokoisin ja sillä on paksuin kuori. Pomelo säilyy melko pitkään, sillä paksu kuori estää kosteuden haihtumista. Pomelo on vähähappoinen ja makeahko, muttei kovin mehukas. Kiinasta tuotavat hunajapomelot ovat hieman makeampia kuin peruspomelot.

Sitruunaa ei tyypillisesti syödä sellaisenaan, vaan käytetään laajasti ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa sekä juomateollisuudessa. Kuten greipillä, myös sitruunalla mehun puristuksesta jäävä kuori on tärkeä sitruunaöljyn, pektiinin ja sitruunahapon raaka-aine.

Limetti on kaupallisesti viljellyistä sitrushedelmistä pienikokoisimpia. Siinä on ohut ja tiukka kuori ja yleensä hyvin vähän siemeniä. Limetin hedelmäliha on tyypillisesti raikkaan vihreää. Kaupassa kannattaa valita mahdollisimman tumman vihreä limetti, sillä ne ovat mehukkaimpia ja kirpeimpiä.

infokuva

Teksti: Tanja Talvenheimo, tuotelaatupäällikkö, S-ryhmän marketkauppa

Mitä mieltä sinä olet?