Katse vaatekaappiin – kierrätä tekstiilit oikein 0

Kun ostat uusia vaatteita, mieti, mitä teet vanhoille:

  • Kierrätä ja lajittele: vältä heittämästä tekstiilijätettä sekajätteen joukkoon.
  • Yhä useampi pääsee eroon turhista, mutta käyttökelpoisista ja siisteistä vaatteistaan nettikirpparilla tai perinteisellä kirpputorilla.
  • Osa hyväntekeväisyysjärjestöistä ottaa vastaan vaatelahjoituksia.
  • Jos vaatteet ovat parhaat päivänsä nähneet, tarkasta oman asuinalueesi tekstiilinkierrätyspisteiden sijainti
  • Esimerkiksi UFF:llä on laaja keräysverkosto – tekstiilikeräyslaatikoita on myös useiden S-kauppojen yhteydessä.

Helmikuussa Ylen Kuningaskuluttaja lanseerasi vaatehaasteen, jossa meitä kuluttajia rohkaistiin laskemaan oman vaatekaapin sisältö. Itsekin tartuin tähän haasteeseen ja tein pikaskannauksen omistamiini tekstiileihin.

Projekti oli melko antoisa. Vaatemäärä yllätti hieman, sillä koen olevani melko maltillinen kuluttaja.  Toisaalta vaatekasan edessä ei voi olla pohtimatta sitä, tarvitsenko todellakin kaikkia näitä vaatteita, etenkin kun usein huomaan kuitenkin valitsevani sen yhden ja saman asusteen.

Mihinkähän vaateläjäni päätyy käytön jälkeen ja mitä kaikkea koko vaatevuoren taustalla oikein on?

Tekstiilituotanto vaatii luonnonvaroja

Vaatteiden tuotantoon käytetään paljon luonnonvaroja. Muun muassa puuvillaviljely vaatii runsaasti vettä. WWF:n laskelmien mukaan esimerkiksi yhden T-paidan valmistamiseen voidaan parhaillaan käyttää 2700 litraa vettä eli yhtä paljon kuin mitä 50 pyykinpesukoneen käyttökertaa kuluttaa sitä.

Kemikaaleja puolestaan käytetään raaka-aineen viljelyssä, materiaalin esikäsittelyssä, painamisessa ja kuljetuksessa. Monet näistä kemikaaleista ovat vaarallisia, tosin usein niiden vaikutukset koskevat itse valmistusta – ei niinkään tuotteen loppukäyttöä. Vaatteiden sisältämille kemikaalijäämille on asetettu tiukat raja-arvot, joita viranomaiset valvovat.

Tiettyjen haitta-aineiden ja tekstiilikemikaalien käyttöä on rajoitettu Ökö-tex- sertifioiduissa tekstiileissä ja tämä on myös erilaisin testein todennettu. Viime vuonna meillä marketkaupan valikoimissa oli yli 260 Ökö-tex-sertifioitua tuotetta.

Mitä tapahtuu vanhoille tekstiileille?

Käytettyjen vaatteiden hyödyntäminen on haastavaa, sillä monet vaatteet ovat eri kuitujen yhdistelmiä. Se vaikeuttaa puolestaan materiaalien uusiokäyttöä.

Suomalaiset käyttävät vuosittain tekstiilejä 13,5 kiloa per henkilö.  Tämä on hieman vähemmän kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa (15 kg/hlö/v), Norjassa (22 kg/hlö/v) tai Tanskassa (16 kg/hlö/v).

Suurin osa suomalaisten käytöstä hylätyistä vaatteista on joko rikkikuluneita tai kooltaan sopimattomia.

Tekstiilijätettä tuotamme 70 000 tonnia vuodessa. Tästä valtaosa päättyy sekajätteeksi. Noin 16,5 % prosenttia tekstiilijätteestä käytetään uudelleen sellaisenaan kirpputoreilla tai ulkomaanlahjoituksissa.

Usein kauppojen ekopisteiden yhteydessä on myös vaatekeräys-säiliöitä, joihin vanhat, mutta käyttökelpoiset tekstiilit voi jättää kierrätettäväksi. Vuonna 2014 S-ryhmän myymälöiden  UFF:n  vaatekeräyspisteiden kautta kerättiin reilu 2 350 tonnia tekstiilejä.

Myös SOK:n Sipoon logistiikkakeskuksesta myyntiin päättymättömät tekstiilit ohjataan lahjoituksena eteenpäin SPR:lle.

Uutta kuitua vanhasta t-paidasta?

Tällä hetkellä vain 1,5 % suomalaisesta tekstiilijätteestä hyödynnetään mekaanisesti esimerkiksi öljynimeytysmattoihin.

VTT:llä kehitetään kemiallista liuotusmenetelmää, jossa vanhasta tekstiilikuidusta prosessoidaan uutta tekstiiliä. Tämä voi jatkossa korvata osan neitseellisestä tekstiilituotannosta, jolloin valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidimäärät alentuvat tuntuvasti.

Jo tällä hetkellä puuvillateollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään uuden puuvillakankaan valmistuksessa tai vanulappujen valmistuksessa.

 

infokuva

Teksti: Senja Forsman, vastuullisuusasiantuntija, S-ryhmän marketkauppa

Mitä mieltä sinä olet?