Say cheese! Suomalaiset ovat juustokansaa 1

S-ryhmän ruokakauppojen myydyimmät juustot TOP5

1. Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto (1,25kg)

2. Valio Raejuusto (0,2kg)

3. Valio Oltermanni kermajuusto (1kg)

4. Valio Aura sinihomejuusto (0,17kg)

5. Valio Arkirae (0,5kg)

(Lähde: S-ryhmän ruokakauppojen myyntidata)

Viime vuonna suomalaiset kuluttivat juustoja 25 kiloa henkilöä kohden. Luku on toiseksi korkein Euroopassa heti Ranskan jälkeen. Kulutus on noussut 20 viime vuoden aikana 10 kilolla.

Tuonnin osuus kulutuksesta nousi jokin aika sitten yli 50 prosentin, mutta kääntyi laskuun viime vuonna Venäjän pakotejuustojen myötä. S-ryhmän juustomyynnin kotimaisuusaste on noussut halpuuttamisen myötä entisestään.

Yksi syy tuontijuustojen kysynnän kasvuun on niiden hinta. Se on kotimaisia edullisempi johtuen suuremmista tuotantovolyymeista ja halvemmasta raakamaidon hintatasosta. Koska yhden juustokilon valmistamiseen tarvitaan keskimäärin noin 10 litraa maitoa, on raakamaidon hinnalla suuri  vaikutus lopputuotteen hintatasoon. Suurimmat juuston tuontimaat ovat Saksa, Tanska, Ruotsi, Viro, Puola ja Hollanti.

Leivän päälle tai jälkiruoaksi

Juuston kulutus eri maissa on hyvin erilaista. Maailmalla käyttö on yleisempää salaateissa, ruoanvalmistuksessa ja esimerkiksi jälkiruokina, kun taas meillä juustolla herkutellaan yleisimmin leivän päällä.

Edam oli vuosikausia Suomen suosituin juustotyyppi, mutta pari vuotta sitten kermajuustojen myynti kohosi edamia suuremmaksi. Näiden ns. kovien juustojen muita kasvajia ovat gouda-juustot. Sen sijaan emmental-tyyppisten juustojen myynti on hienoisessa laskussa.

Raejuustosta proteiinia

Juustotyypeistä suurin myynninkasvu on viime vuosien aikana tapahtunut raejuustoissa. Proteiini-innostuksen myötä raejuustojen myynti on neljän viime vuoden aikana kasvanut liki 40%.Viime vuonna S-ryhmän kaupoista myytiin yli 23 miljoonaa purkkia raejuustoa.

Toinen voimakkaasti kasvava juustotyyppi on pasta- ja risottoruokien suosion myötä parmesan-tyyppisten juustojen ryhmä.

Salaattijuustojen puolella fetatyyppiset juustot ja mozzarella kasvavat. Suurin myynti osuu edelleen kesäkuukausiin, mutta vilkas kysyntä tuntuu jatkuvan vuosi vuodelta yhä pidemmälle syksyyn.

Kevyt ei enää ole pop

Päinvastainen tilanne on sen sijaan kevytjuustojen puolella. Kevyttuotteiden myynti oli kasvussa vielä vuosikymmenen alussa, mutta kulutus on tullut rajusti alas viime vuosina.

Kuluttajat arvostavat nykyisin enemmän juustojen makua ja aitoutta, ja kevyttuotteita pidetään keinotekoisina. Kuitenkin esimerkiksi kypsytettyjen kevytjuustojen ainoa ero täysrasvaisiin on se, että kevyttuotteissa on vähemmän rasvaa. Myöskään lisäaineita kevytjuustoissa ei ole yhtään enempää kuin täysrasvaisissa.

Juusto terveysruokaa?

Juusto on erinomainen proteiinin ja kalsiumin lähde. Lisäksi juustosta saa aineenvaihdunnalle tärkeitä sinkkiä, fosforia sekä B12-vitamiinia. Juusto myös suojaa hampaita reikiintymiseltä neutraloimalla suun happamuutta ja edistämällä kiilteen uudelleen kovettumista. Siksi juustot ovatkin välillä hyvä vaihtoehto esimerkiksi jälkiruoaksi.

Juuston terveyshyötyjä on epäilty erityisesti sen sisältämän kovan eli tyydyttyneen rasvan vuoksi. Tuoreen tutkimustiedon mukaan juuston rasvat eivät ehkä olekaan niin haitallisia kuin on yleisesti luultu.  Syynä tähän on juustojen sisältämä voihappo, jonka tiedetään vauhdittavan aineenvaihduntaa, ehkäisevän lihomista ja vaikuttavan alentavasti kolesteroliarvoihin.

 

infokuva

Teksti: Päivi Lamberg, valikoimapäällikkö, S-ryhmän marketkauppa

Yksi vastaus artikkeliin Say cheese! Suomalaiset ovat juustokansaa

  1. AILA TÄHTINEN sanoo:

    miksi valion hyvä suomalainen arkijuusto pehmenee kun alkaa loppumaan ei saa siivuja enää juustoveitsellä miten se pitää säilyttää kun ei säily omassa kuoressaankaan ?

Mitä mieltä sinä olet?