Vastuullinen hankinta vaatii tahtoa, tietoa ja pitkää pinnaa 0

Päivittäistavarakaupan yritykset, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset ovat laatineet yhteisen näkemyksen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden toteuttamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa.

Löydät Työ- ja elinkeinomisteriön tiedotteen aiheesta täältä

S-ryhmän oma tiedote asiasta löytyy S-kanavalta

 

Tuloksellista ja tehokasta hankintaa ei tänä päivänä ole ilman tinkimätöntä laatu- ja vastuullisuustyötä. Muutoksen vauhti kiihtyy: tuotteiden alkuperät muuttuvat eri syistä johtuen yhä tiuhempaan tahtiin. Emme elä suljetussa lintukodossa vaan olemme osa kansainvälistä toimintaympäristöä. Raaka-aineiden saatavuus, satokaudet, sää, tuotantokustannukset, valuuttakurssit ja poliittiset tilanteet vaikuttavat tuotantoon, tarjontaan ja sitä kautta kauppaan.

Kun kansainväliset tavarantoimittajat kilpailevat pääsystään eri kauppaketjujen valikoimiin, pitää ostajana olla tarkkana, ettei esimerkiksi ihmisoikeuksia poljeta missään osassa ketjua.

Pitkä suhde palkitsee

Kun tuotteita hankitaan kaukaa, esimerkiksi Aasiasta, on oleellista tuntea koko hankintaketju alihankkijoineen. Jos halutaan hyviä lopputuloksia, on pidempiaikainen yhteistyö ja vuoropuhelu lähes aina välttämätöntä.

Hinnan rinnalle nousevat silloin luontevasti myös muut arvot, ja edellytykset vastuullisuusnäkökulmien kehittämiselle ovat paremmat.

Rahan mahti

Hankintajohtajan työssä tapaa ihmisiä eri puolelta maailmaa. Tavatessani henkilökohtaisesti ananasmehujen raaka-ainetoimittajan johtoa Thaimaassa viime vuonna, tajusin, että näihin asioihin vaikuttaminen onnistuu vain ja ainoastaan osana hankintatyötä eli kaupankäyntiä.

Rahan mahti on joskus uskomaton: kauppasuhteen asioista, kuten tuotanto-olosuhteista keskustelu on tehokasta, kun sen voi yhdistää neuvotteluun hankittavista määristä.

Samalla oivalsin myös kouriintuntuvasti sen, että vaikka asioiden toivoisi paranevan nopeallakin aikataululla, niin kulttuuriin syvälle juurtuneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin vaikuttaminen onnistuu vain pitkäjänteisen ja tinkimättömän työn kautta.

Vastuunkantajia tarvitaan

Maailman muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi yhden yrityksen tai maan toimesta on kaunis, mutta hiukan naiivi ajatus. Muutokseen tarvitaan laajaa yhteistä näkemystä sekä vastuunkantoa.

On ollut hienoa nähdä, miten viime vuosien aikana lähes kaikki eurooppalaiset ja pohjois-amerikkalaiset vähittäiskaupan yritykset ovat linjanneet painopistealueikseen ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamisen sekä työolojen parantamisen kehittymättömissä maissa.

Boikotti ei ole ratkaisu

Törmään yllättävänkin usein ehdotukseen, jossa kaupparyhmäämme pyydetään lopettamaan yhteistyö ongelmallisen maan tai tuotantoalueen kanssa. Tällainen boikotti on aina huonoin vaihtoehto.

Jos linjaamme, että emme osta jostakin maasta tuotteita lainkaan, niin yleensä silloin luomme entistäkin huonommat olot ja edellytykset niille ihmisille, jotka jo entuudestaan kärsivät eniten.  Näissä tilanteissa meidän tulee luonnollisesti toimia aktiivisesti ja määrätietoisesti ongelmien ratkaisemiseksi, mutta aikaa ja malttia tulee olla.  Vain näin voimme saavuttaa halutun lopputuloksen.

Periaatteita ja käytännön työtä

Olen iloinen ja ylpeä siitä, että SOK ja S-ryhmä allekirjoittivat muiden suomalaisten päivittäistavarakaupan ketjujen sekä ulkoministeriön ja TEM:n kanssa yhdessä laaditun näkemyksen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden toteuttamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa.

Meillä S-ryhmässä nämä linjaukset eivät koske vain elintarvikkeita, vaan kaikkia hankintaketjujamme.

Yhteiseen näkemykseen sitoutuminen oli meille selvää. Olemmehan noudattaneet vastaavia periaatteita omissa hankintaketjuissamme jo vuosien ajan.

Pelkät periaatteet eivät kuitenkaan riitä, vaan käytännön työtä pitää tehdä entistäkin määrätietoisemmin. Vain näin saavutamme kaikissa hankintaketjuissamme sellaiset työolot, jotka vastaavat yleismaailmallisia YK:n ja ILO:n päätöslauselmia.

Haaste teollisuudelle

Yksi asia minua ja meitä S-ryhmässä kuitenkin mietityttää: vastuullisuudesta keskusteltaessa sekä julkilausumien valmistelussa keskitytään kaupan rooliin ja viimeiseen vaiheeseen toimitusketjussa, mutta unohdetaan helposti suomalainen elintarviketeollisuus sekä kansainväliset bränditoimittajat.

Mielestäni koko ”teollisuuden ja kaupan alan” tulisi läpinäkyvästi sitoutua samoihin periaatteisiin julkisesti.

Haastankin kaikki S-ryhmän tavarantoimittajat mukaan läpinäkyvään, avoimeen ja tavoitteelliseen vastuullisuustyöhön.

Osa teistä on jo hyvässä vauhdissa, mutta meillä kaikilla on vielä rutkasti tehtävää.

Mitä mieltä sinä olet?