Vieraskynä: ”Halpuuttaminen on koko suomalaisen ruokaketjun etu” 0

Oheinen kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Lapin Kansassa ja Hämeen Sanomissa 19.8.2015

Kilpailu Suomen päivittäistavarakaupassa on kuluvana vuonna ainakin jossakin määrin aktivoitunut, kun erityisesti S-ryhmä on aloittanut tiettyjen kotimaisten elintarvikkeiden hintojen alentamisen. Myös Kesko näyttää käynnistäneen – joskin vastentahtoisemmin – vastaavan ”halpuuttamisen”.

Kilpailun piristyminen ei ole mitenkään odottamatonta, sillä matalien hintojen markkinasegmentti – eli käytännössä Lidl – oli laajentunut jo siinä määrin, ettei tätä voitu enää suurissa päivittäistavarakaupan ryhmittymissä jättää huomiotta. Yllättävää on pikemminkin se, että hinnoilla reagointia saatiin odottaa näinkin kauan.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole arvioida päivittäistavarakaupan kilpailutilannetta sinänsä vaan sitä ankaraa arvostelua, jota halpuuttaminen on saanut eri toimijoilta osakseen. Arvostelulle on varmasti omat ymmärrettävät syynsä, mutta sen rajautuneisuus ja lyhytnäköisyys on silti minusta hämmästyttävää. Tarkoituksenani on tässä tuoda esiin se, että kotimaisten elintarvikkeiden hintojen alentaminen on koko kotimaisen ruokaketjun kannalta perimmiltään myös hyvä uutinen.

Maissa, joissa maatalous- ja elintarvikesektori on vahva, suosituimmat päivittäistavaratuotteet näyttävät yleensä olevan kotimaisia ja hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä. Kotimaisten tuotteiden menestys perustuu niissä laajojen kuluttajaryhmien arvostukseen, eikä esimerkiksi kilpailijoiden keinotekoiseen kampittamiseen. Kotimaisuuden arvostaminen ja kuluttajien taloudellisesti järkevät päätökset ovat tällöin keskenään harmoniassa ja luovat samalla edellytykset kotimaisen tuotannon jatkuvalle menestykselle.

Varakkaammille ja vaihtelunhaluisille on sitten tarjolla kalliimpia – sekä kotimaisia että ulkomaisia – tuotteita, ja kotimaisilla korkean hintaluokan tuotteilla on kysyntää myös ulkomailla. Mitä laajempi maataloussektori maassa on, sitä tärkeämpää on menestyä sekä kotimaisilla että ulkomaiden markkinoilla molemmissa ”sarjoissa”.

Suomessa tähän ei näytetä päästyn kummassakaan suhteessa. Kotimaiset elintarvikkeet ovat päinvastoin suhteellisen kalliita tuontituotteisiin verrattuna, eikä kansainvälisiä menestystuotteita ole syntynyt ainakaan riittävästi. Kotimaisten elintarviketuotteiden halpuuttaminen on siksi tärkeää ja sen tulisikin jatkua ja laajentua. Se on tärkeää myös siksi, että kotimaisten tuotteiden osuus voi näin kasvaa myös kaupan halpasegmentissä.

Jos kotimaiset elintarvikkeet ovat jatkuvasti liian kalliita ja hinta-laatusuhteeltaan heikkoja, niiden markkinaosuus laskee, vaikka kuluttajien kotimarkkinapreferenssit eivät sinänsä heikkenisikään. ”Mattia kukkarossa” eivät kotitaloudet voi sivuuttaa, vaikka haluaisivatkin. Pidemmän aikavälin seurauksena on tällöin koko maatalous- ja elintarvikesektorin hidas näivettyminen ja jääminen yhä enemmän erilaisten kansallisten tukitoimien varaan, joilla niilläkin on rajansa jo EU-jäsenyydenkin vuoksi.

Maatalous- ja elintarvikepolitiikan huomio tulisikin nyt kiinnittää siihen, miten jalostusketju pystyisi takaamaan kotimaisten elintarvikkeiden hintojen kohtuullisuuden. Samalla tulisi luoda edellytykset sille, että kotimainen elintarviketuotanto voisi menestyä sekä kansallisesti että kansainvälisesti myös kalliimpien tuotteiden markkinoilla.

Lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon avulla ei voida luoda huipputuotteita. Kannusteita niiden tuottamiseen voidaan kuitenkin vahvistaa. Paradoksaalista sinänsä, mutta myös edullisten kotimaisten elintarvikkeiden tuotannon vahvistaminen kannustaa osaltaan alan yrityksiä huipputuotteiden kehittämiseen.

Kotimaisten elintarvikkeiden hintojen edullisuus ei voi olla ongelma. Se on pikemminkin välttämätöntä maalle, joka ei voi suojautua kauppa- ja kilpailuesteillä ja joka haluaa turvata kansalaisilleen kohtuullisen elintason. Näin on ainakin, mikäli haluamme säilyttää vahvan ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokaketjun.

Kotimaisten elintarvikkeiden halpuuttaminen on siis tärkeää, ja vastuu hintojen edullisuudesta on kaikilla ketjun toimijoilla. Niistä jokaisen tulee kysyä, miten ne omalta osaltaan voisivat taata tämän tavoitteen toteutumisen. Myös yhteiskuntapolitiikan eri lohkojen tulee antaa tähän vahvat kannusteet.

infokuva

Teksti: Martti Virtanen, tutkimusjohtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Mitä mieltä sinä olet?