Vieraskynä: Riittääkö ruokaa kaikille? 0

Osa maapallon väestöstä elää yltäkylläisyydessä, kun taas monet kärsivät liian niukasta energiansaannista.

Määrä ei kuitenkaan takaa laatua: runsaasta tarjonnasta riippumatta käytetty ruoka voi olla ravitsemuksellisesti huonolaatuista väärien valintojen takia. Ravitsemustiedon puute ei ole ainoa syy näihin valintoihin, vaan ruokamieltymyksillä ja -käyttäytymisellä on ratkaiseva merkitys, niin hyvässä kuin pahassa.

Ravitsemus on myös aihe, joka herättää runsaasti keskustelua ja intohimoja, usein jopa ilman tieteellistä perustelua. Yltäkylläisyyteen tottuneilla kuluttajilla on mahdollisuus tällaiseen.

Ruokaturvalla myönteinen kehityssuunta

FAO:n tämänvuotisen ruokaturvaraportin mukaan maapallon lähes 7,4 miljardin suuruisen väestömäärän joukossa on noin 795 miljoonaa aliravitsemuksesta kärsivää henkilöä. Luku on pienentynyt 167 miljoonalla viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä kuvastaa positiivista kehitystä – erityisesti kehitysmaissa – väestönkasvusta huolimatta.

Köyhyys ja heikko ruokaturva kulkevat käsi kädessä. Niinpä talouskasvu on paras keino torjuttaessa aliravitsemusta, varsinkin yhdistettynä tasa-arvoiseen ja kaikille mahdollisuuksia tarjoavaan yhteiskuntaan.

Keinoja löytyy

Mutta riittääkö maapallon ruoka tarjoamaan sopivan ravitsemuksen myös näille sadoille miljoonille aliravitsemuksesta kärsivälle?

Konsteja on monia – ainakin teoriassa:

  • ruoan tasainen jakautuminen -nyt toiset kuluttavat liian vähän mutta toiset liikaa; lihavuus on maapallolla yleisempää kuin aliravitsemus
  • ruokaketjujen toimivuus – nyt osa raaka-aineista tai ruoasta pilaantuu ja heitetään pois
  • ruoan alkutuotannon eli maatalouden tehostaminen.

Maatalous on ruokaturvan perusta

Maatalous on ruokaturvan perusta, mutta sillä on joukko haasteita, jotka ovat luonteeltaan niin yhteiskunnallis-poliittisia kuin ilmastonmuutokseen, ympäristön kuormittumiseen ja energian ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyviä.

Tärkeää on tehdä oikeita valintoja viljeltävien kasvien ja tuotantoeläinten suhteen.

Mitä tuotetaan missäkin tuotanto-oloissa? Saadaanko kehitettyä parempisatoisia ja ravintoarvoltaan laadukkaampia kasveja (esimerkkinä proteiinisisällöltään parempien palkokasvien laajempi tuottaminen)?

Siirrytäänkö enemmän kasvipohjaiseen ruokavalioon eli hyötysuhteeltaan tehokkaampaan ruoantuotantoon?

Tietoa on, tahtoa kaivataan

Kasvipohjaisen bioenergian tuottamista ruoan sijaan on kritisoitu. On kuitenkin muistettava, että usein bioenergiaa varten viljellään nimenomaan niitä alueita, jotka eivät sovellu erityisen hyvin ruoantuotantoon. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen ja lajien järkevä valinta estävät ruokaturvaan vaikuttavia haittavaikutuksia.

Periaatteessa ruokaa pystytään tuottamaan riittävästi kaikkien maapallon asukkaiden tarpeisiin, mutta poliittista tahtoa ja tietotaidon hyödyntämistä tarvitaan. Laadukasta tutkimustietoa on tarjolla. Se pitäisi valjastaa entistä laajemmin maatalouden ja koko ruokaketjun käyttöön.

infokuva

Teksti: Helena Korpelainen, professori, maataloustieteiden laitoksen johtaja, Helsingin yliopisto

Mitä mieltä sinä olet?