Vieraskynä: Ilmastonmuutos tuolla jossain – vai sittenkin käden ulottuvilla joka päivä 5

Reilu kauppa ry haastaa kaikki suomalaiset viettämään Reiluja kahvitaukoja Reilun kaupan viikolla 19.-25. lokakuuta.

Järjestä oma Reilu kahvitaukosi ja osallistu kilpailuun, josta voi voittaa ihania kahvipalkintoja.

Lue lisää Reilun kaupan kahvitauoista

Lisätietoja S-ryhmän ruokakauppojen Reilun kaupan tarjonnasta saat S-kanavan uutisesta

Katso myös video

Uskomatonta, että edelleen silmiin osuu artikkeleita ja bloggauksia, joissa joku päättävässä asemassa oleva ja korkeasti koulutettu ihminen kertoo, miten ilmastonmuutos on uskon asia, eikä hän usko siihen. Sehän on kuin kieltäisi uskomasta maapallon pyöreyteen.

Tätä keskustelua ei tarvitse käydä ainakaan kahvinviljelijöiden kanssa. He eivät ole päättävässä asemassa eivätkä korkeasti koulutettuja, mutta näkevät jokapäiväisessä elämässään, miten lämpenevä ilmasto vaikuttaa heidän kahvipensaisiinsa.

Arabica-pensaat ovat hyvin herkkiä lämpötilojen vaihtelulle. Jos ilma on muutaman asteen liian lämmin, kahvimarjat kypsyvät liian nopeasti ja se turmelee sadon laadun. Varsinkin Keski-Amerikassa ilma on muuttunut myös entistä kosteammaksi ja se antaa kahvipensaita tuhoavalle sienitaudille mitä parhaimmat leviämisolosuhteet.

Ajattelepa hetki ihan omaa napaasi – tai kahvikuppiasi 

Asiaan voi suhtautua myös täysin itsekkäästi. Jos kahvinviljelijöillä on ilmastonmuutoksen takia entistä enemmän haasteita saada kasaan riittävän suuria ja laadukkaita satoja, se tarkoittaa automaattisesti, että kahvin hinta meille kuluttajille tulee nousemaan.

Mitä? Emmekö saakaan enää neljää pakettia kympillä? Emme.

Monet tietävät, että Reilun kaupan perusperiaatteena on maksaa viljelijöille heidän myymästään kahvista vähintään Reilun kaupan takuuhintaa ja sen päälle koko yhteisöä hyödyttäviin tarkoituksiin käytettävää Reilun kaupan lisää. Mutta monet eivät tiedä, että näiden lisäksi viljelijöille yksi Reiluun kauppaan kuulumisen tärkeimmistä hyödyistä on koulutus.

Kun viljelijät saavat tietää, mitkä kahvipensaslajit menestyvät parhaiten missäkin olosuhteissa ja miten niitä kannattaa hoitaa, jotta välttää sienitaudin, he osaavat toimia ajoissa ja pelastaa elinkeinonsa. Ja kun viljelijät saavat tietää, miten kahvin hinta muodostuu, he eivät tule huijatuksi kaupankäynnissä. Koulutuksella pidetään huoli viljelijöistä ja viljelijät pitävät huolen, että meille riittää jatkossakin kahvia.

Varmistetaan, että saamme jatkossakin nauttia hyvästä kahvista. Jos kupissa höyryävän juoman viljelijälle on maksettu elämiseen riittävä korvaus ja viljelyssä on huomioitu ympäristön hyvinvointi, kahvi maistuu vielä paremmalta.

 

Artikkelikuva: Reilu kauppa ry, Sean Hawkey

infokuva

Teksti: Sanna Räsänen, tiedottaja, Reilu kauppa ry.

5 vastausta artikkeliin Vieraskynä: Ilmastonmuutos tuolla jossain – vai sittenkin käden ulottuvilla joka päivä

  1. Heikki Jokipii sanoo:

    Kun erilaiset taudit vaivaavat kahvinviljelyä, miksi Reilu kauppa Suomessa systemaattisesti suosii luomukahvia? Jossa tällaisten tuholaisten torjunta on paljon vaikeampaa, osin jopa mahdotonta.

    Ja jossa luomukahvin viljelyssä satotaso on noin puolet tavanomaisesta?

    Olen jo vuosia kysynyt tätä asiaa Reilun kaupan toimijoilta. Ainoa jotenkin ymmärrettävä vastaus on ollut, että Reilun kaupan kahvin ja luomukahvin ostajat ovat “samaa asiakassegmenttiä”.

    Niinpä Reilu kauppa kilpailee näillä markkinoila. Mitään pyrkimystä ei ole kyseisten asiakkaiden kasvattamiseen, tosiasioiden kertomiseen heille.

    Toinen asia on se, että kahvinpaahtimot eli ne, jotka saattavat kahvin lopulta kuluttajan ostettavaksi, ovat myös Reilussa kaupassa suomalaisia tai ainakin rikkaasta maailmasta.

    Niinpä kokonaisuus tässä asiassa on se – minkä Reilun kaupan kansainvälinen järjestö on myöntänyt – että Reilun kaupan lisähinnasta vain n. 10% menee varsinaiselle kohteelleen, eli köyhälle kehitysmaan viljelijälle. Loput ovat ikään kuin “keräyskuluja”.

    Jos Suomessa joku järjestäisi (tavallisen) keräyksen, jonka tuotosta vain 10% prosenttia menisi kohteelleen, poliisi puuttuisi asiaan. Jostain ihmeellisestä syystä näin ei käy Reilun kaupan kohdalla. Jostain ihmeellisestä syystä kaikki – mukaan lukien S-ryhmä – jatkavat tukeaan tälle höperölle ilmiölle, ja jatkavat osallistumistaan näihin sen myynninedistämiskampanjoihin, joita tällaiset “viiikot” ovat.

  2. Sanna Räsänen, Reilu kauppa ry sanoo:

    Kiitos kommentestasi Heikki Jokipii!

    On totta, että samat kuluttajat ovat kiinnostuneita sekä Reilusta kaupasta että luomusta. Ja koska viljelijää kiinnostaa eniten hänen oma toimeentulonsa, hänen kannattaa tietenkin viljellä sellaisia tuotteita, joille on kysyntään. Kahvi on tuote, jossa nimenomaan näille kahdelle sertifioinnille (Reilu kauppa ja luomu) on selkeä kysyntä. Siksi useat Reilun kaupan kahvinviljelijät viljelevät nimenomaan luomukahvia.

    Tällä hetkellä vakavin kahvia uhkaava kasvitauti on roya-sienitauti. Meidän kokemuksemme perusteella royaa vastaan pärjääminen ei perustu siihen, tuottaako viljelijä luomua vai ei, vaan siihen, miten säännöllisesti hänellä on varaa uusia kahvipensaitaan ja miten hyvin hän on pitänyt niistä huolta. Hyvällä hoidolla (sekä luomulla että ei-luomulla) saa aikaiseksi hyvinvoivan ja royaa kestävän kahvipensaan, ja huonolla hoidolla roya tuhoaa pensaan viljelymenetelmästä riippumatta.

    Reilun kaupan tarkoitus ei ole olla hyväntekeväisyyttä, vaan reilua kauppaa. Reilun kaupan tuotteiden hinta koostuu viljelijälle maksetun hinnan lisäksi aivan samoista kustannuksista kuin ei-reilujenkin. Kuljetus ja varastointi maksavat saman verran kaikelle kahville. Reilussa kaupassa erona on, että viljelijän saama osuus varmistetaan Reilun kaupan takuuhinnalla ja Reilun kaupan lisällä.

    Tuotteiden kuluttajahintaan vaikuttaa toki moni muukin asia kuin raaka-aineesta viljelijälle maksettu korvaus. Olennainen hintaan vaikuttava tekijä on tuotteen myyntivolyymi. Sitä mukaa kun Reilun kaupan tuotteita on alettu ostaa enemmän, niiden hinnat ovat laskeneet tuntuvasti. Näin on esimerkiksi banaanin ja kahvin kohdalla jo tapahtunut. Tosin kaupat käyttävät ei-reiluja banaaneja ja ei-reilua kahvia usein sisäänheittotuotteina ja silloin kauppa on valmis menettämään omia katteitaan, kunhan halvat tuotteet vain tuovat myymälään asiakkaita.

  3. Heikki Jokipii sanoo:

    Kuitenkin luomuviiljelyssä kahvisadot ovat vain puolet tavanomaisesta. Sinä on sitten turha puhua ilmastonmuutoksen vailutuksista.

    Kuitenkin vain 10% lisähinnasta menee köyhän viljelijän hyväksi.

    Olen verrannut Reilun kaupan systeemiä 1800-luvun hyväntekeväisyystanssiaisiin. Valtaosa rahoista meni daamien pukuihin ja shampanjaan. Kun sitten loput eli vähän tilitettiin myös köyhille, varmaan osallistujat vilipittömästi uskoivat olleensa hyvällä asialla.

Mitä mieltä sinä olet?