Kuoria vai eikö kuoria – kas siinä pulma 0

Torjunta-ainejäämiä valvotaan tarkasti

Tullilaboratorio tutkii vuoden aikana yhteensä yli 300 näytettä S-ryhmän valikoimissa olevista ulkomailta tuoduista, tuoreista hedelmä- ja vihannestuotteista.

Lue lisää kasvinsuojeluaineiden jäämistä Eviran sivuilta

 

Omenaa kädessä punnitessaan päätyy usein miettimään, pitäisikö hedelmä kuoria ennen nauttimista vai voisiko sen syödä rouskutella sellaisenaan? Etenkin tuontiomenoiden suhteen herää epäilys mahdollisista säilöntäainekäsittelyistä.

Mutta sisältävätkö omenat haitallisia kemikaaleja? Pitääkö ne kuoria ennen syömistä vai riittääkö pelkkä huuhtelu?

Taistelu kasvitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan

Omenoiden, kuten kaikkien maanviljelystuotteiden kasvatuksen aikana joudutaan toisinaan käyttämään kemikaaleja. Näitä torjunta- ja kasvinsuojeluaineita käytetään sekä kotimaisten että ulkomaisten omenoiden viljelyssä vain tilanteen niin vaatiessa .

Käsittelyiden tarve liittyy vahvasti kasvuolosuhteisiin: onko keli esimerkiksi normaalia kosteampi, jolloin erilaiset sienitaudit voivat ryöpsähtää hedelmätarhassa, tai uhkaako esimerkiksi jokin kirvakanta viljelmiä.

Kaikki viljelyssä käytetyt torjunta-aineet ovat EU:ssa sallittuja ja niille on määritetty tarkat käyttöohjeet sekä enimmäispitoisuuksien raja-arvot. Torjunta-ainejäämille määritellyt enimmäismäärät  on arvioitu Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) asiantuntijatyöryhmien toimesta niin, etteivät ne aiheuta ihmiselle terveyshaittaa – vaikka omena syötäisiin kuorineen.

Isoveli valvoo

Torjunta-ainejäämiä valvoo tuontiomenoilla Tulli ja kotimaisten omenien osalta Evira. Luonnollisesti torjunta-ainejäämiä valvotaan myös sekä viljelijöiden, pakkaamoiden että SOK:n omavalvonnassa, vuosittaisten suunnitelmien mukaisesti.

Vaikka kemikaalien käyttö on  vain tarpeeseen perustuvaa ja tarkkaan valvottua, on mahdollista, että jokin hyvin pieni, raja-arvot alittava pitoisuus kemikaalia on omenan pinnassa tai kuoren alla. Nämä pitoisuudet ovat kuitenkin erittäin pieniä.

Mikäli kemikaaleja haluaa välttää mahdollisimman täydellisesti, ovat luomuhedelmät hyvä vaihtoehto. Toki luomuviljelyssäkin on sallittua käyttää joitain tiettyjä kasvinsuojeluaineita kasvisten tuhoajien luonnollisten vihollisten lisäksi, mutta sallittujen yhdisteiden määrä on huomattavasti rajatumpi.

Erikoisvarastoinnilla pitkä säilyvyys

Omenoita, kotimaisia tai tuontiomenoita, ei käsitellä sadonkorjuun jälkeen millään myrkyllisillä säilöntäaineilla. Omenoiden toisinaan pitkäkin säilyvyys varmistetaan varastoimalla hedelmät nopeasti poiminnan jälkeen erikoisvarastoihin, joissa lämpötila ja ilman happipitoisuus lasketaan alas.

Näissä olosuhteissa omenoiden soluhengitys ja etyleenin tuotanto hidastuu merkittävästi ja kypsyminen pysähtyy lähes täysin. Etyleeni on väritön ja hajultaan makeahko, kaasumainen kasvihormoni, joka nopeuttaa hedelmien kypsymistä.

Vahamaineinen paha

Pintakäsittelyä eli vahausta S-ryhmän myymälöissä myytävistä omenoista tehdään vain ns. jouluomenoille eli näin loppuvuodesta myytäville punaisille tuontiomenoille. Kaikki käytetyt vahat ovat syömäkelpoisia. Onkin siis aivan mieltymysasia, syökö vahatun omenan kuorineen vai ei.

Toisinaan muidenkin kuin jouluomenoiden pinta voi vaikuttaa vahatulta. Tämä pinta ei kuitenkaan ole minkään käsittelyn aiheuttamaa, vaan täysin luonnollinen, lajikekohtainen ominaisuus. Esimerkiksi joillekin kotimaisille omenalajikkeille muodostuu paksu, vahamainen pintakerros ihan luonnostaan. Tämä on luonnon oma tapa suojata omenaa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä ja loppusyksyn hallaöiltä.

Pese, kuivaa ja nauti

Välttämätöntä tarvetta omenoiden kuorimiselle ei ole. Omenat, kuten kaikki hedelmät ja vihannekset, on kuitenkin aina hyvä huuhtoa ennen nauttimista, koska niiden pinnassa voi olla pölyä ja likaa. Onhan niitä usein myös pyöritellyt useampi kansalainen käsissään myymälän tiskissä sekä toki myös työväki sadonkorjuun aikana.

Pesu siis riittää. Kuoriminen poistaa tärkeitä ravintoaineita, ja viranomaisten kanta onkin ollut, että kuorimalla aiheutettu haitta  eli menetetty hyöty on suurempi, kuin mahdollinen kuoresta saatavien, hyvin pienten kemikaalipitoisuuksien aiheuttama haitta.

 

Artikkelikuva: Thinkstock

infokuva

Teksti: Tanja Talvenheimo, tuotelaatupäällikkö, S-ryhmän marketkauppa

Mitä mieltä sinä olet?