12 miljoonan kilon loikka kasvismyynnissä! Vetoapuna satokausiajattelu 6

Aloita uusi vuosi hyvin, tee kasvislupaus!

Katso haaste esimerkiksi Prisman Facebook-sivuilta ja tule mukaan porukkaan!

Muutetaan ruokakulttuuria ja tehdään ennätyksiä:  – yhdessä se onnistuu.

Kurpitsamyynti 13-kertaistui, keltajuuren kauppa kävi 30-kertaisesti ja taateleita myytiin joulun alla liki nelinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan vuoden 2015 aikana hedelmiä ja vihanneksia ostettiin S-ryhmän ruokakaupoista huikeat 12 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.

”Vuonna 2016 haluamme lisätä kierroksia: tavoitteenamme on yhdessä Satokausikalenterin kanssa kasvattaa suomalaisten kasvisintoa niin, että saamme kasvisten kulutuksen kohoamaan ennennäkemättömiin lukemiin. Haastammekin uuden vuoden alkaessa kaikkia suomalaisia tekemään kasvislupauksen eli lisäämään rohkeasti kasvisten käyttöä”, valikoimajohtaja Antti Oksa SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksesta toteaa.

Terveyttä kasviksista

Kansanterveyden näkökulmasta suomalaisilla on vara kasvattaa kasvisten kulutusta.  Pohjoismaisen ministeriöneuvoston vuonna 2012 teettämän tutkimuksen mukaan alle 10 prosenttia suomalaisista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellut viisi annosta päivässä.

”Valtaosa syömistämme kotimaisista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömme myös hedelmiä suppeasti: pääosin sitruksia, banaania ja omenaa.  Nykyisillä tottumuksilla ravitsemussuositusten mukaisen tason saavuttaminen tuskin onnistuu”, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula toteaa.

Monipuolisuus kunniaan

Tarkoitus ei ole vähentää jo suosittujen kasvisten kulutusta, vaan innostaa suomalaisia käyttämään rohkeasti erilaisia satokausien parhaita tuotteita. Näin kasvisten käyttö monipuolistuu ja kokonaiskulutus kasvaa kuin huomaamatta.

”Olemme omalta osaltamme valmiit tekemään satokausikasvisten ostamisesta ja käytöstä niin helppoa, että kokeilu ei jää ainakaan tiedon, reseptien tai käyttövinkkien puutteesta kiinni”, Antti Oksa lupaa.

Luonnollista halpuuttamista

Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta usein edullisempia kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset.

”Runsas tarjonta vaikuttaa kasvisten hintoihin, eli näkyy lopulta säästönä meidän sesonkia suosivien lompakoissa. Terveellinen ruoka ei ole kallista, kun tietää mitä ostaa,” neuvoo Samuli Karjula.

Onnenpotku tuottajille

Kuukauden satokausituotteiden esiin nostaminen S-marketeissa ja Prismoissa on ollut onnenpotku monelle suomalaiselle viljelijälle. Kotimainen päärynä, kurpitsa, savoijinkaali ja keltajuuri ovat esimerkkejä monelle uusista kotimaisista kasviksista, joihin kuluttajat ovat nyt pysyvästi hullaantuneet.

”Esimerkiksi kotimaisten juuresten myynti on kymmenien prosenttien kasvussa ja satokausikonseptin myötä osan kysyntä on moninkertaistunut”, Antti Oksa kertaa.

Satokausiajattelussa ruokavalion perusta rakennetaan kotimaisten kasvisten pohjalle ja siksi vaikkapa juurekset ja kaalit ovat esillä vielä kevättalvella.

Kuva: SOK Media

6 vastausta artikkeliin 12 miljoonan kilon loikka kasvismyynnissä! Vetoapuna satokausiajattelu

  1. Jarkko Mäkinen sanoo:

    Tämä on hyvä asia, mutta tuleeko esimerkiksi kaikki peruna Suomesta?

    Olen seuraillut Eestin kesäasunnon viereisillä pelloilla tapahtuvaa perunoiden ja porkkanoiden tuottamista ja ne menevät vientiin Suomeen, mutta puhtaita ne eivät todellakaan ole. Keväällä torjunta-aine laitetaan suoraan maaperään mm. ruttoa vastaan ja perunoiden kasvu lopetetaan glyfosaatin avulla ennen ylösnostoa. Viime keväänä porkkanapellolla rikkaruohot myrkytettiin glyfosaatilla ja heti pellon alkaessa kellertää kynnettiin ne peltoon ja tehtiin aumat sekä kylvettiin porkkanan siemenet ilman mitään varoaikoja.

    Tutkitaanko esimerkiksi tuontiperunoita systemaattisesti vai luotetaan vaan tuottajan sanaan?

  2. Salme Korhonen sanoo:

    Olen Jarkon kanssa samaa mieltä toivoisin rehellisyyttä kasviksien ja viljan viljelyssä.

  3. Tanja Talvenheimo, SOK sanoo:

    Hei Jarkko ja Salme!

    Pahoittelut, että vastaus on hieman viivästynyt.
    Pääsääntöisesti meillä myytävä peruna on suomalaista. Ainoastaan keväällä ja alkukesästä tuomme varhaisperunaa ensin Espanjasta, Mallorcalta, ja sitten Ruotsista; omaa satoamme odotellessa. Virosta ei tuoda perunaa meille myyntiin.

    Kaikkien tuontihedelmien ja -vihannesten laatua valvotaan sekä Tullilaboratorion että SOK:n omavalvonnan toimesta. Tulli ottaa näytteitä varastolle saapuvista eristä näytteenottosuunnitelmansa mukaisesti. SOK:n omavalvontasuunnitelmassa pyritään ottamaan näytteitä sekä riskiperusteisesti että Tullin valvonnan ulkopuolelle jääneistä tuotteista. Vuodessa tutkitutamme n. 100 omavalvontanäytettä.

    Velvoitamme kaikilta toimittajiltamme hyviä viljelykäytänteitä ja niitä todentavat sertifikaatit. Sertifikaattien saamiseksi toimittajien on läpäistävä säännölliset auditoinnit, joissa tarkistetaan toiminnan asianmukaisuus eli mm. se, ettei kemikaaleja käytetä mielivaltaisesti.

    Kasvinsuojeluaineina käytetään vain EU:ssa sallittuja yhdisteitä ja niitä käytetään vain tarpeen niin vaatiessa ja käyttöohjeiden mukaisesti. Jäämävalvonnassa huomioidaan kullekin yhdisteelle määritellyt MRL- eli maksimijäämäpitoisuustasot, jotka on määritelty EU:ssa asiantuntijaelinten toimesta varovaisuusperiaatetta noudattaen.

    Tunnistamme vastuumme siinä, että tarjoamme kuluttajille turvallisia ja terveellisiä hedelmä- ja vihannestuotteita. Toivomme, että satokausikonseptimme avulla pystymme tarjoamaan entistäkin maukkaampia ja houkuttelevampia tuotteita sekä uusia vaihtoehtoja kokeiltavaksi.

    Ystävällisin terveisin,
    Tanja Talvenheimo
    Tuotelaatupäällikkö
    SOK

  4. Koit Maadla sanoo:

    Mistä lähin rikkakasviMYRKKYJÄ on alettu kutsua kasvinsuojeluaineiksi? Onko MYRKKY sanalla huono kaiku verrattuna suojeluaineeseen? Auditoinnista sen verran että tiedän miten helppoa sen saaminen rahalla on ja näiden EU:n asiantuntija elinten ollessa voimakkaasti kemikaaliteollisuuden lobbauksen kohteina, ei voida puhua mitenkään aidosti turvallisista käyttömääristä MYRKKYJÄ.

    • Kemisti sanoo:

      Aina voi puhua turvallisesta määrästä myrkkyä. Niitä kutsutaan apteekista ostettaessa lääkkeiksi tai antibiooteiksi. Noin niinkuin esimerkiksi.
      Oikeastaan osuit juuri naulan kantaan, mutta väitteesi on juuri väärin. Eli oikeastaan likimain kaikesta voi puhua myrkkynä ja ainoa rajatekijä on juuri käyttömäärä tai pitoisuus.

      Eli se, että puhutaan antibiooteista eikä bakteerimyrkystä lienee ihan perustelu juttu, koska muuten ihmiset eivät käyttäisi lääkkeitä sanan “myrkky” pelossa. Miksi siis kasvinsuojeluainessa pitäisi toimia toisella tavalla?

      Me kaikki tiedämme, että nämä aineet ovat haitallisia suurissa määrin nautittuina. Ei kukaan syö lääkkeitäkään turhan takia. Ja jos nämä aineet ahdistavat, niin sitä varten on kuluttajalla onneksi mahdollisuus Luomu-ruuan ostamiseen.

      Jos taas kokee Luomu-ruuan liian kalliiksi, niin siinä tapauksessa on parasta tutustua hieman tarkemmin vaikkapa sitten omatuotantoon ja laskea hieman maatalouden kulurakennetta. Vinkki: Luomu-ruuan tuottaminen on aika paljon kalliimpaa kuin tehotuotanto, joten hinta on kovempi jo ennen hävikin mukaanlukemista.

  5. Joisitko lasillisen "suojeluainetta" sanoo:

    Ihmisten lääkkeet ja kasvimyrkyt ovat, nyt ja aina, kaksi aivan eri asiaa. Ainoastaan kemianteollisuuden kemisti tai lobbari voi hymyssä suin yhdistää nämä asiat ja pitää aineita turvallisina, myös pieninä määrinä. WTF?

    “Miksi siis kasvinsuojeluainessa pitäisi toimia toisella tavalla?” Miksi ja mistä lähtien kavinsuojeluaineita on alettu kutsua kasvinsuojeluaineiksi? Myrkkyiksi niitä on kutsuttu vielä 90-luvulla, lääkkeitä ei tietääkseni koskaan ole kutsuttu myrkyiksi.

    Muuten, miksi ihmisten maksa-arvojen rajoja on höllennetty useasti? Olisiko syynä mahdollisesti se, ettei vanhojen rajojen puitteissa enään löytyisi ns. terveitä ihmisiä, kiitos myrkkyjen?

Mitä mieltä sinä olet?