Ruokahävikki kuriin: vähennystavoite 5 miljoonaa kiloa! 0

Katso videolta, kuinka hävikkiä hallitaan Riihimäen Prismassa

Mikä ero on Parasta ennen- ja Viimeinen käyttöpäivä -merkinnöillä? Lue blogi aiheesta

S-ruokakauppojen ruokahävikki pieneni viime vuonna kaksi miljoonaa kiloa, mikä euroissa mitattuna merkitsi viiden miljoonan euron säästöä.

”Tämä suunta on oikea, mutta tavoitteet ovat vielä korkeammalla. Kaupalle ruokahävikin välttäminen on myös taloudellisesti järkevää, ja siksi hävikin ennaltaehkäisyyn pyritään kaikin keinoin. Olemme sitoutuneet koko kaupparyhmän tasolla vähentämään ruokahävikkiä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kiloissa tämä vastaisi viittä miljoonaa ruokakiloa”, vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen toteaa.

S-ryhmän ruokakaupoissa hävikinhallinta on luonteva osa arkisia rutiineja. Ruokaa ei ole toimitettu kaatopaikalle enää vuosiin. Modernit tilausmäärien ennustejärjestelmät, vanhentuvien tuotteiden alennuskäytäntö ja jatkuvasti lisääntyvä ruokalahjoitusyhteistyö pitävät ruokajätteen määrän hallinnassa.

Satokausiajattelu pienentää hevihävikkiä

”Kaupan pitää entistä enemmän tasapainoilla jatkuvan saatavuuden, erilaistuvien tarpeiden ja toisaalta juuri oikeanlaisen, kyseisen myymälän asiakaskuntaa parhaiten palvelevan valikoiman kanssa.  Osuva valikoima ei välttämättä ole aikaisempaa laajempi valikoima. Esimerkiksi satokausiajattelun esiin tuominen Kuukauden satokausituotteet –konseptin avulla on auttanut vähentämään hevihävikkiä niin kaupassa kuin kodeissa”, suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen summaa.

Yli 500 S-ryhmän myymälää lahjoittaa ruokaa hyväntekeväisyyteen. Kumppaneita on reilut 300 ympäri Suomen ja lahjoitustoiminta laajenee jatkuvasti. Vapaaehtoinen yhteistyö hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa on sujunut joustavasti.

”Hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta apu kohdistuu tasapuolisesti niille, jotka sitä todella tarvitsevat”.

Parasta ennen ei ole viimeinen käyttöpäivä

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Yksi selkeä kehityskohta, jolla voitaisiin keventää kodeissa syntyvää ruokajätekuormaa, on tuotteiden säilyvyysmerkintöjen selkeyttäminen. Viimeinen käyttöpäivä ja Parasta ennen –merkintöjen keskinäistä suhdetta kannattaisi pohtia.

”Viimeinen käyttöpäivä-merkinnän tulisi olla vain niissä tuotteissa, joissa käyttöajan ylittyminen on aidosti terveysriski – kuten tuoreessa kalassa. Nyt merkintä on myös monissa sellaisissa tuotteissa, kuten vaikkapa valmisruoissa, joita voi turvallisesti käyttää vielä jonkun aikaa säilyvyysmerkinnän umpeuduttuakin.”

Toisaalta on myös tuotteita, kuten säilykkeitä ja jauhoja, joissa Parasta ennen –merkintäkin on varsin viitteellinen.

”Tämä kaikki lisää kodeissa syntyvää ruokajätettä. Haastammekin viranomaiset ja teollisuuden arvioimaan kriittisesti tuotteiden nykyisiä säilyvyysmerkintöjä”, Lyytikäinen haastaa.

Kuva: SOK

Mitä mieltä sinä olet?