Vieraskynä: Ruokailutottumuksien muutos ei ole uhka vaan mahdollisuus 0

Syksyn mittaan media on uutisoinut ”kasvisbuumista”. Tämä megatrendi on saapunut Suomeen, eikä sen olemassa oloa voi enää kiistää. Se ei myöskään tule poistumaan, vaan jatkaa kasvuaan.

Esimerkiksi S-ryhmä uutisoi, että kasviproteiini Härkiksen myynti ohitti jo broilerinpaistisuikaleet. Samalla tuoreiden kasvisten kulutus jatkaa kasvuaan. Viime vuonna pelkästään S-ryhmällä kasvua tapahtui yli 12 miljoonaa kiloa ja tänä vuonna ennätykset laitetaan uusiksi.

Silti Suomessa on edelleen valtava markkina lähes täysin hyödyntämättä. On aivan turhaa kilpailla markkinaosuudesta jo olemassa olevasta markkinasta jos voi luoda uutta.

Puoli kiloa päivässä: 184 kiloa vuodessa

Ravitsemussuositusten mukainen ”puoli kiloa päivässä” kasviksia tarkoittaa noin 184 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Kansallisen Finravinto 2012 tutkimuksen mukaan vain harva suomalainen yltää tälle tasolle.

Toteuma liikkuu tilastosta ja laskentatavasta riippuen noin 120 – 140 kilon tietämillä henkilöä kohden. Pelkästään aikuisväestöllä laskettuna tämä tarkoittaa yli 100  miljoonan kilon hyödyntämätöntä markkinaa. Silloinkin oltaisiin vasta ravitsemussuositusten minimitasolla ja kasviksia voisi syödä enemmän.

Peruna ei lukeudu ravitsemussuositusten ”puoli kiloa päivässä” – ohjeeseen. Siihen kuuluvat juurekset, vihannekset, marjat, hedelmät ja sienet. Osa kasviksista suositellaan nauttimaan tuoreeltaan ja osa kypsennettyinä. Innovatiivisille tämä on loputon mahdollisuus uusien, kuluttajia puhuttelevien tuotteiden kehittämiseen.

Kansanterveys ei katso alkuperämaata

Kehosi ei tiedä onko appelsiinista saatu C-vitamiini kehittynyt Espanjan auringon alla. Siksi sellaisten tuontikasvisten, joita Suomessa ei voi tuottaa tai niitä ei vielä tuoteta, demonisointi on turhaa ja jopa haitaksi kansanterveydelle.

Viimeisimmän kasvistaseen mukaan syömistämme kotimaisista vihanneksista alle 10 lajiketta muodostavat yli 90 prosenttia kaikesta volyymista. Syödyimmät kotimaiset kasviset ovat kurkku, porkkana ja tomaatti. Ne ovat ainoat kasviksemme, jotka pääsevät yli 10 kilon vuosikulutukseen henkilöä kohden.

Muita suosittuja kasviksia ovat keräsalaatti, keräkaali, sipulit ja paprikat. Niiden kulutus jää kuitenkin vain viiden kilon tietämille. Top 10 – listan loppupäässä ovat punajuuri, lanttu, kukkakaali- sekä parsakaali. Näitä kasviksia syömme muutamia kiloja.

Vaihtelu virkistää

Missään suosituissa kasviksissa ei ole vikaa, eikä niiden kulutusta ole syytä vähentää. Päinvastoin: voimme kasvattaa edelleen niiden kulutusta, mutta niillä tuskin saavutetaan ravitsemussuositusten mukaista tasoa. Nyt on kuitenkin mahdollisuus kokeilla jotain uutta.

Tänä syksynä kaupoissa on ollut ensimmäistä kertaa tarjolla kotimaisia fenkoleja, latva-artisokkia, vesimeloneja ja myskikurpitsoja. Niitä on aikaisemmin ollut tarjolla vain tuontikasviksina, mutta sen ansiosta kotimaiset tuottajat ovat uskaltautuneet kokeilemaan niiden viljelyä. Tällä hetkellä viljelijät suunnittelevat tulevan kasvukauden tarjontaa ja uutuuksia on varmasti luvassa myös ensi vuonna.

Kasvisruoka megatrendinä jatkuu ja me kuluttajat haemme vaikutteita sieltä missä kasvisruoalla on pitkät perinteet. Tällä hetkellä bloggarit sekä muut ruokavaikuttajat suosivat edelleen itämaista ruokaa. Aasialainen ruokakulttuuri on todella rikas sekä vanha, eikä ole olemassa yhtä yhtenäistä kulttuuria. Silti sieltä voidaan nostaa esiin keskeisiä raaka-aineita, joita ovat erilaiset kaalit, kuten paksoi (pinaattikiinankaali), retikka, sitruunaruoho, inkivääri sekä chilit.

Kasvua ja myllerrystä

Puutarha-ala on maatalouden muoto joka kasvaa tällä hetkellä. Puutarha-alalla pohjakosketus alalla toimivien yritysten lukumäärällä mitattuna otettiin vuonna 2014 ja siitä alkaen ala on ollut pienessä nousussa (Puutarhatilastot 2015). Esimerkiksi viime vuonna alalle perustettiin 70 uutta yritystä. Suomessa on vielä tilaa uusille yrittäjille, eikä kaikkia täällä kasvavia kasviksia vielä tuoteta.

Toimialan myllerryksessä osa olemassa olevista tekijöistä lopettaa toimintansa tai menettää markkinaosuuttaan, osa kasvaa ja alalle tulee myös uusia toimijoita. Se on ihan normaalia bisnestä ja kehitys kulkee parempaan suuntaan. Elannon hevosmiehet menivät lakkoon 1930-luvulla vastustaakseen osuuskaupan siirtymistä kuorma-autoliikenteeseen.  Lakko ei ole päättynyt vieläkään, mutta silti suurin osa ihmisistä on jälkeenpäin sitä mieltä, että muutos oli hyvästä.

Kilpailu tulee kovenemaan, joten tuottajien on opittava erottautumaan muista alan toimijoista. Mikä on maailman makein punajuurilajike tai missä kasvatetaan Suomen parhaat ruusukaalit? Nämä ovat asioita, joita me kuluttajat haluamme lähitulevaisuudessa tietää. Meillä viljellään monia maailman parhaita kasviksia. Haastavat kasvuolosuhteet ja poikkeuksellinen kasvukauden valon määrä muokkaavat täällä kasvavien kasvisten makua, värejä ja ravinteita huomattavasti voimakkaammiksi kuin muualla kasvaneilla. Tämän tiedon välittäminen ulkomaille voisi mahdollistaa myös uudenlaista ruokavientiä Suomesta.

Pelkkää positiivista

Suomalaisten ravitsemuksessa kasvisten syönnin vähyyden lisäksi muita puutteita on liiallinen suolan saanti, tyydyttyneen rasvan käyttö sekä runsas sokerin syönti etenkin lapsilla. Kaikki edellä mainitut ongelmat pienevät jos lisäämme kasvisten kulutusta. Kasvisten kulutusten lisäämisestä on haastava keksiä mitään negatiivista.

Mitä tapahtuisi maataloudelle, kansanterveydelle, kansantaloudelle ja kotimaiselle ruokakulttuurille, jos kasvisten kulutus nostettaisiin edes ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle? Toivottavasti näemme sen 2020-luvulla.

infokuva

Teksti: Samuli Karjula, Satokausikalenterin perustaja

Mitä mieltä sinä olet?