Vieraskynä: Kannattaako ruokavalintoja miettiä? 0

Ota iisisti!

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistivät kestävien ruokavalintojen tekemistä tukevan kampanjan maanantaina 24.10.

Seuraa kampanjaa ja osallistu siihen Facebookissa ja Twitterissä tunnuksella #otaiisisti tai kampanjan verkkosivulla.

Ruokavalinnoista ja niiden vastuullisuudesta keskustellaan nykyisin paljon. Syöminen herättää paljon intohimoja – puhuttiin sitten terveellisistä tai ekologisista ruokavalinnoista, ruoan alkuperästä, luomusta tai lähi- ja tuontiruoasta.

Eikä ihme – onhan ruoka upea asia: ruoasta nautitaan hyvässä seurassa, se on sosiaalista, ruoasta saadaan nautintoa, sitä syödään suruun, tankataan ihan vain energian saamiseksi – ja sillä voi myös hifistellä!

Ruoan tuottajille ruoka on puolestaan elinkeino: suomalainen ruokaketju työllistää jopa 300 000 henkilöä Suomessa suoraan tai epäsuorasti. Suomalaiset käyttävät ruokaan ja juomaan vuodessa yhteensä noin 23 miljardia euroa, joten kansantaloudenkin tasolla puhutaan isosta ja vaikuttavasta kokonaisuudesta.

Mitä merkitystä tällä on ympäristön kannalta?

Ruoka tuottaa viidenneksen kulutuksemme ilmastovaikutuksista

Tämänhetkisillä elintavoillamme peräti viidennes kulutuksemme ilmastovaikutuksista aiheutuu ruoasta ja sen takana olevasta tuotantoketjusta. Kulutuksen muista ympäristövaikutuksista, kuten rehevöitymisestä, monimuotoisuudesta, happamoitumisesta ja ekotoksisuudesta, ruoan osuus on vielä suurempi, lähes 40 prosenttia. Muusta kulutuksesta ympäristövaikutusten suurimpia aiheuttajia ovat asuminen ja liikenne.

Ruokaketjussa on vähennetty ja voidaan edelleen vähentää ympäristövaikutuksia. Harvempi meistä kuitenkaan ehkä tiedostaa, että omilla arjen ruokavalinnoillamme me kukin voimme ympäristövaikutuksiamme vähentää.

Ruokahävikki haasteena

Kun ihmisiltä kysytään, mikä heidän mielestään aiheuttaa ruoan ympäristökuormaa, nousevat esiin  usein pakkaukset ja kuljetukset. Yllätys yllätys: näiden osuus ruoan ja ruokaketjun ympäristövaikutuksista on yleensä varsin vähäinen.

Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista on peräisin maatalouden biologisista prosesseista: viljelystä, viljelykäytössä olevasta maaperästä ja eläimistä, kuten lannasta ja ruoansulatuksen päästöistä.

Koska tuotantoketju on pitkä, tulisi tuotettua ruokaa arvostaa. Esimerkiksi jo yhdellä roskikseen päätyvällä kinkkusiivulla on suuremmat ympäristövaikutukset kuin kinkkupakkauksella. Eli: jos yksikin kinkkusiivu pilaantuu, hävikin ja turhan ruoan tuottamisen ympäristövaikutus on suurempi kuin koko pakkauksella. Oikeanlainen pakkaus suojelee tuotetta logistiikkaketjussa ja ehkäisee tuotteen pilaantumista – ja sitä kautta turhan ruoantuotannon ympäristövaikutuksia.

Lisää kasviksia, vähemmän ympäristövaikutuksia

Hyvä uutinen on tämä: ruokavalion ympäristövaikutuksia voidaan vähentää 20–30 prosenttia varsin kohtuullisilla ja pienillä arkisilla muutoksilla. Tämä tapahtuu lisäämällä monipuolisesti juuresten, marjojen, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden osuutta ruokavaliossa. Samalla syömme terveellisemmin ja voimme paremmin!

Jotta ruoankulutuksen eri ympäristövaikutuksia voidaan vähentää, on siis hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä syödään, miten paljon syödään ja ennenkaikkea kannattaa muistaa tämä: vaivalla tuotettua ruokaa ei kannata koskaan heittää pois.

Syömisestä voi ja pitää nauttia täysin rinnoin. Kannattaa myös muistaa: kenenkään ruokavalinnat eivät aina ole harkittuja: riittää, kun suunta on oikea.

Ota iisisti siis!

infokuva

Teksti: Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija, tutkimustiimin vetäjä ja asiakaspäällikkö

Mitä mieltä sinä olet?