Vieraskynä: 3 kysymystä reiluista banaaneista 2

Banaani on S-ryhmän Reilun kaupan myynnin ykköstykki.
Täältä näet miten muiden Reilun kaupan tuotteiden kauppa on käynyt tänä vuonna

Jokainen suomalaisen pistelee poskeensa noin 13 kiloa banaaneja vuodessa. Kyseessä on Suomen suosituin hedelmä. Reilun kaupan banaaneita on myyty Suomessa jo vuodesta 2001 ja yhä useampi valitsee ostoskoriinsa reilun vaihtoehdon. Joillekin Reilun kaupan banaanin valitseminen on itsestäänselvyys, toiset eivät vielä tiedä, mitä väliä banaanivalinnalla on.

1) Miksi valita Reilun kaupan banaani?

Banaaneita myydään niin halvalla, että hinnasta ei kulkeudu banaaniplantaasien työntekijöille elämiseen riittävää korvausta. Niin sanottua ”tavallista” banaania viljellään usein plantaaseilla, joissa työntekijöille jää käteen noin kolmannes vähemmän kuin Reilun kaupan banaanin pienviljelijöille.

S-ryhmän kaupoissa myydään perulaisten pienviljelijöiden Reilun kaupan luomubanaaneja. Vaikka matka Etelä-Amerikan länsirannikolta Suomeen on pitkä, jokaisen hedelmän taustalla on viljelijäperhe, jonka hyvinvoinnilla on suora yhteys Prismassa tehtyyn ostopäätökseen.

Reilun kaupan banaaninviljelijät muodostavat yhdessä osuuskuntia, jotta heillä on vahvempi asema kaupankäynnissä ja jotta heillä on mahdollisuus omistaa yhteisiä tiloja ja työvälineitä banaanien käsittelyyn.

Tutulla Fairtrade-tarralla merkittyjä banaaneja tulee Suomeen mm. perulaisesta APBOSMAMin banaaniosuuskunnasta. Paitsi että banaaninviljelijät saavat myymistään hedelmistä aina vähintään Reilun kaupan takuuhinnan, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset, heille maksetaan myös Reilun kaupan lisää, jonka käytöstä he päättävät itse.

2) Jos Reilun kaupan banaani on tarjouksessa, joutuuko viljelijä myymään sen halvemmalla?

Ei. Reilun kaupan banaaninviljelijät saavat myymistään banaaneista aina vähintään Reilun kaupan takuuhinnan ja sen päälle maksettavan Reilun kaupan lisän. Myös siinä tapauksessa, jos reilut banaanit ovat suomalaisessa ruokakaupassa tarjouksessa. Tarjous tarkoittaa Reilun kaupan banaanien kohdalla sitä, että kauppa ja maahantuoja ottavat myymistään reiluista banaaneista tarjouskampanjan aikana vähemmän katetta – viljelijä ei kärsi.

3) Mikä on Reilun kaupan lisä?

Maailmanlaajuisesti voimassa oleva järjestely takaa banaaniosuuskunnille myyntihinnan päälle yhden dollarin Reilun kaupan lisää jokaista 18 kilon painoista banaanilaatikkoa kohti. Näillä dollareilla on saatu aikaan ihmeitä!

Osuuskunnan jäsenet päättävät itse, mihin raha käytetään. Esimerkiksi APBOSMAMin banaaniosuuskunnassa mietittiin, mitkä ovat heidän suurimpia haasteitaan ja miten niitä voisi ratkoa nimenomaan Reilun kaupan lisän avulla. Tuotanto-olosuhteissa oli selviä puutteita: osuuskunnalta puuttui kunnon pakkaustilat ja varastot. Osuuskunnan naiset kokivat olevansa taloudellisesti täysin riippuvaisia miehistään. Monilla viljelijäperheillä oli talous niin tiukalla, että perheen tilapäisiin hätätilanteisiin ei ollut varalla yhtään säästöjä.

Ongelmat on ratkottu osuuskunnalle maksetuilla Reilun kaupan lisillä: tuotanto-olosuhteita on kohennettu rakentamalla pakkaus- ja lastausasemia, naisille on järjestetty monenlaista koulutusta mm. omien tulojen ansaitsemiseksi ja viljelijöille on järjestetty koroton mikrolainaohjelma hätätilanteita varten. Seuraavaksi osuuskunta haluaa oppia tehokkaampia luomubaanien viljelymenetelmiä, kouluttaa nuoria osuuskuntalaisia talous- ja kirjanpitoasioissa ja järjestää osuuskuntalaisten lapsille ilmaisen jalkapallokerhon. Nämä haaveet toteutuvat, kunhan tarpeeksi moni meistä valitsee ostoskoriinsa reilun banaanin.

infokuva

Teksti: Sanna Räsänen, tiedottaja, Reilu kauppa ry

2 vastausta artikkeliin Vieraskynä: 3 kysymystä reiluista banaaneista

  1. markku sanoo:

    Tuo on hyvä juttu. Mut mulla olis ihan kysymyskin, tosin ei tähän liittyvä, mutta ei näyttänyt olevan muutakaan sopivaa kohtaa eli kirjoitan tähän, kait sen joku sopiva lukee ja vastaa 🙂
    Kuulin huhua, että SOK on varannut miljoonan palkatakseen porukkaa mm S-ryhmän kauppoihin. Todella hienoa. Onko tuo miljoona nyt varattu mm. INEX:ltä irtisanottavien uudelleen työllsitämiseen vai mihin? En nyt jaksa kaivaa linkkiä kyseiseen juttuun, mutta tuskimpa SOK miljoonia jakelee sinne sun tääne. Ja miten me irtisanottavat voidaan hakeutua tuon tuen piiriin? Kiitos vastauksesta.

    • Lea Rankinen, SOK:n vastuullisuusjohtaja sanoo:

      Hei Markku,

      ja kiitokset viestistäsi.

      SOK on päättänyt sijoittaa miljoonan työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaan hankkeeseen, jossa pyritään työllistämään vähintään 2000 jo Suomeen oleskeluluvan saanutta pakolaista muutaman vuoden aikana.

      Sijoituksemme kohteena olevassa hankkeessa on määrä työllistää niitä pakolaisia, joiden lähtöpaikkaa ei suomalaisten viranomaisten tiukankaan tutkinnan jälkeen ole pidetty turvallisena.

      Ministeriön tilaamassa hankkeessa työllistyvät pakolaiset eivät kilpaile työpaikoista ns. kantasuomalaisten työttömien kanssa. Pakolaisia pyritään kouluttamaan erityisesti aloille, joille ei esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ole löytynyt tarpeeksi halukkaita tulijoita. S-ryhmässä ei ole tehty päätöksiä työpaikkojen tarjoamisesta.

      Työllistämishankkeeseen sijoittamamme miljoona euroa ei ole lahjoitus, vaan sijoitus. Jos hanke toteutuu, hyötyy sitä taloudellisesti koko yhteiskunnan lisäksi myös SOK ja muut sijoittajat. Mikäli hankkeen tavoitteet jäävät toteutumatta, tuottoa ei tule.

Mitä mieltä sinä olet?