Vieraskynä: Tunnetko vaatteesi tarinan? 0

Vaatevallankumous

Vieläkö muistatte Rana Plazan katastrofin neljän vuoden takaa? Samanniminen rakennus romahti Bangladeshin pääkaupungin Dhakan laitamilla ja vei yli 1 100 ompelutehtaan työntekijän hengen. Yli 2 500 loukkaantui, monet pysyvästi työkyvyttömiksi.

Rakennuksessa toimivissa tehtaissa tehtiin monien tunnettujen vaatemerkkien vaatteita. Onnettomuus muistutti karmivalla tavalla, millaista vaatetehtaiden arki pahimmillaan on.

Monet raivostuivat; kuinka on mahdollista, että ihmiset joutuvat tekemään meille vaatteita henkensä kaupalla? Myös monissa vaateyrityksissä oltiin kauhusta kankeina: onko mahdollista, että meidänkin vaatteitamme tehtiin rakennuksen tehtaissa, niissä kysyttiin.

***

Näistä kysymyksistä sai alkunsa kansainvälinen Vaatevallankumous-kampanja (Fashion Revolution), jota vietetään tällä viikolla neljättä kertaa yli 90 maassa. Sen tarkoituksena on näyttää vaateyrityksille, että me kuluttajat haluamme vastuullisissa oloissa tehtyjä vaatteita.

Viime vuonna ihmiset eri puolilta maailmaa lähettivät Vaatevallankumous-viikon aikana vaatemerkeille yli 70 000 viestiä, joissa kysyttiin, missä heidän käyttämänsä vaatteet on tehty, #whomademyclothes. Tämä onkin tärkeä kysymys, sillä jotta yritykset voisivat parantaa tuotteidensa vastuullisuutta, niiden on tiedettävä tuotteiden valmistuspaikat.

***

Vuosi sitten julkaistusta Fashion Transparency Indexistä käy ilmi, että 60 prosenttia maailman suurimmista vaateyrityksistä tietää, missä niiden vaatteet ommellaan. Mutta ennen ompelua kangas, jota vaatteisiin on käytetty, on käynyt läpi jo monta eri vaihetta: sen puuvilla on viljelty jossain, se on ommeltu kankaaksi ja värjätty.

Ja siitä, missä nämä työvaiheet tehdään, yritykset tietävät huomattavasti vähemmän kuin ompelutehtaistaan. Siksi kuluttajien pitää kysyä vielä monta kertaa #whomademyclothes.

Vaatevallankumous haluaa, että kaikki ihmiset, jotka ovat tehneet työtä vaatteidemme eteen, voivat tehdä työtänsä turvallisissa oloissa ja saavat siitä palkkaa, joka riittää kunnon asuntoon, lasten kouluttamiseen, ruokaan ja terveydenhoitoon. Tästä ollaan vielä kaukana. Esimerkiksi Bangladeshissa korkeintaan puolet vaatetehtaiden neljästä miljoonasta työntekijästä saa riittävää palkkaa.

***

Tänä vuonna nostamme kampanjassa ensimmäistä kertaa esiin myös vaatteiden ympäristövaikutukset. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna myös yksittäisen kuluttajan rooli nousee arvoon arvaamattomaan.

Jokainen suomalainen heittää pois kahdeksan kiloa vaatteita vuodessa. Melkein kokonaisen jätesäkillisen. Ostamme liikaa ja haluamme koko ajan uutta. Tämä on ympäristön kannalta kestämätön tie ainakin niin kauan kunnes joku keksii, kuinka tekstiilikuitua voi kierrättää ja vaatteista tehdä aina uusia vaatteita.

infokuva

Teksti: Heidi Korva, Suomen Vaatevallankumous-kampanjan vetäjä, viestintäyrittäjä ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija
Twitter: @HeidiKorva
Kuva: Thinkstock

Mitä mieltä sinä olet?